lauantai 6. joulukuuta 2014

Kukaan ei usko, minä päätin uskoa. Kaiken.

Edelleenkin minäNI täällä on eniten kiinostunut Tunki Kongista ilmiönä, enemmän kuin ihmisenä. Päihdeongelmaisen reppanan pöljäilyn seuraaminen tosiaan muuttui vähän tylsäksi. Sama kun nauhottaisi yhden jakson salkkareita ja pyörittäisi sitä joka päivä uusien pop cornien kera. Eihän se enää tee mitään uutta, jorinat ovat täysin samat sanasta sanaan vaikka kertojaksi vaihtuisi toinen Tukiainen. Sinäänsä tuo on mielenkiintoista, että yhdessä perheessä jopa fraasit tuntuvat kulkevan geeneissä.

Sain päähäni sellaisen hullunkurisen idean, että uskon KAIKEN mitä Tukiaiset sanovat. En siis tietenkään oikeasti usko, kun alle viikon ajanjaksoa tarkasteltaessa oltaisi siinä tilanteessa, että pitäisi puukottaa itseään saksilla naamaan, kun lähteestä tulee itsensä kanssa ristiriitainen lausunto. Mutta ajatuskokeena ajattelin uskoa kaiken mitä Tunkki suoltaa, niin ehkä sisälläni roihuava neetiviha vähän lauhtuisi ja pääsisin kosketuksiin sisäisen kateuteni kanssa. Kateushan on siis se nettivihan dark matter, joka puskee vihaajat vihaamaan ja Tunkilta koitetaan riistää jopa sen upeat muistot.

Ajattelin siis, että vaikka en ymmärrä mistä Tunkille voisi olla kateellinen - enkä usko, että kukaan on kateellinen -voisin Tukiaisten tietotoimiston aineistoon 100% uskomalla keksiä mihin he perustavat tämän päätelmän. Ehkä heillä on omista näkökulmistaan perusteltu syy uskoa siihen kateuteen. Eli mitäpä jos kyseessä onkin virhe mittalaitteistossa. Eli jos minä en tunnista roihuavasta nettivihastani johtuen näitä kateutta aiheuttavia asioita, niin väkisinkin pidän Tukiaisia hulluina. Ehkä minä olenkin se Tunkki, uskottelen itselleni, että en ole kateellinen ja vihan sumentamana kiistän sen ilmeisen totuuden ja peitän kateuteni ilkeilemällä Johannalle? Jospa kyse onkin siitä, että olen Tukiaisten kanssa eri mieltä kateutta aiheuttavista asioista? Minusta uudehko toyota parkkipaikalla ei aiheuta kateutta, mutta naapurin Esa voi olla asiasta totaalisesti eri mieltä ja kummatkin jossain mittakaavassa tai tilanteessa oikeassa.

Haasteelliseksi lähestyminen tietenkin muuttuu jo lähtökuopissaan ja ennustankin, että tarvitaan hyvin luovaa kirjanpitoa ja logiikan raiskaamista, että päästään muutamaa rivia pidemmälle. Lähtien jo siitä, että tämä kokeilu on tietenkin täysin mahdotonta ilman, että tosiaan pakottaa itsensä uskomaan mitä Tukiaiset sepustavat. Eli jos lähtökohta on kriittinen arvio todellusuudesta, tätä koetta ei voi suorittaa. Johtuen siitä, että Tukiasten taipumus puhua paskaa, on ilmeisen krooninen. Joku voisi sanoa, että eihän näistä julkkisten asioista ikinä voi totuutta tietää, kun lehdet ja media ja blaa blaa blaa. Jep jep, noin tosiaan voi sanoa, mutta kun ei tarvitse kaivaa mitään tutkismustuloksia aiheesta x ja argumentoida sitten tutkimusten meriiteillä.

Tässä tapauksessa Tukiaisilla on ennen näkemättömässä mittakaavassa ollut puhujakoroketta tyrkyllä, koroketta on käytetty ja musta on muuttunut valkoiseksi ja hetken päästä siniseksi parhaimillaan samassa lausessa. Musta voi toki olla myös valkoista, mutta se ei todellakaan voi olla mustaa JA valkoista. Joku voi todistaa, että 1+1 onkin kolme, mutta se ei kyllä voi todistaa, että 1+1 on 2 ja 3. Johanna ei voi samaan aikaa olla täysin normaalipainoinen, jonka ei tarvitse laihduttaa kiloakaan ja laihtua 12 kiloa iloiten siitä, että enää ei tarvitse laihtua kuin muutama kilo lisää, niin ollaan normaalipainoisia. Johanna ei voi väitää, että kaikki vaatteet mahtuu päälle ja sitten iloita, kun ne taas laihtumisen jälkeen mahtuu päälle. Näihin paradokseihin ei nyt siis kiinnitetä huomiota, nyt uskotaan vaikka vituttais rajusti.

No niin, eli tässä kohtaa nollataan kajuutta, unohdetaan se aavistuksen huono julkisuuskuva, spedeilyt, pahoinpitelyt, solvaaminen, kaikki se mistä Tunkki tunnetaan. Nyt mennään puhtaalta pöydältä suoraan glamourin kovaan ytimeen. Nautitaan Johanna Tukiainen juuri sillä reseptillä, millä Sollentunan kokkikoulusta on meille annettu.

Tarinan kai voisi aloittaa myös siitä paljon puhutusta "erittäin onnellisesta lapsuudesta", mutta kun sekä Markku, että Marja omissa kirjoituksissaan puhuvat "ihan tavallisesta", niin ehkä The Lapsuus otetaan sellaisena "joo, sekin oli ihan perus tyytyväinen kakara, jota ei akuutisti vituttanut" ja siirrytään siihen aikaan, kun Tunkki punnersi yksilönä kohti kuuluisuutta.

Laudaatturit näkönsä kustannuksella kirjoittanut Johanna lähtee maailmalle ylioppilaskunnan juonittelun jälkeen ilman laudaattureita, mutta kuitenkin ihan kivoilla kouluarvosanoilla. Tissit kuntoon, tukkajatketta peliin ja omalla rohkealla shoe kokoonpanolla suoraan viihteen mekkaan, Amerikkaan, eli Jenkkeihin.

Kotosuomeen jää esikoisrakkaus, todellinen rakkaus, avomies, nallekarhu, jämäkkä mies, joka tulee olemaan Johannan elämän suurin rakkaus. Tämä mies rakastaa Johanna, vaikka vaimoke luo uraa meren tuolla puolen. Tässä vaiheessa media ei vielä ole riistänyt laudaattureita rakkauselämästä, taivas on auki. On epäselvää mitä Jenkeissä on varsinaisesti tapahtunut uran kannalta, mutta jumalaisen kaunis Johanna kuitenkin kohtaa Udin. Udi on miljonääri, melanooman kanssa kärvistelevä juutalainen, jonka luonna Johanna kokee vaikka mitä. Ihanaa on, aurinko paistaa ja Johannan tyyli on löytänyt yleisön, joka arvostaa, ei tuomitse.

Erinäisten kiemuroiden jälkeen Jenkitkin käy ahtaaksi ja molemmat Tukiaiset palaavat Suomeen. Udi osoittautuu "arabi meiningin" mieheksi jopa siinä määrin, että Johanna on joutunut äärimilleen ärsytettynä leijonana puremaan henkistä ja fyysistä raiskaria kieleen.  Kotona kuitenkin onneksi odottaa edelleen se oma nallekarhu ja Johannan hetkellinen luisuminen rakkauden sivuraiteelle esinahattoman miehen viettelemänä, ei tätä liittoa ole rikkonut.

Ennen kuin edetään kohti varsin turbulenttia aikaa vuoden 2008 keväällä, vedetään alku pakettiin. Vuoden 2008 kevättä edeltävät tapahtumat ovat käsittääkseni sitä aikaa, josta pääsääntöisesti ollaan kateellisia. Sanoisin, että elämä ennen vuotta 2008 muodostaa rungon sille mystiselle "olen elänyt upeaa elämää" mantralle. Tuon jälkeenhän Johanna ei käsittääkseni ole tehnyt erityisiä urotekoja kansainvälisillä estraadeilla. Kaikki upeat matkat pitkin maailmaa on tehty ennen tuota taitekohtaa.

Olenko minä nyt kateellinen? Kehnottaako ihan totaalisesti, kun Johanna pääsi hienoihin asuntoihin, ihanien miesten kanssa? Tuntuuko, että Johanna sai jotain ansaitsemattaan? Niin, aluksi kai pitäisi kysyä mitä se Johanna edes sai? Siis, että kun tosiaan on matkusteltu pitkin maailmaa, asuttu satoja vuosia eri ihmisten asunnoissa, juotu viiniä, vietetty aikaa altaalla ja... niin, mistä minun nyt pitäisi siis olla kateellinen?  En keksi missä olosuhteissa haluaisin tuota kaikkea itselleni. Minua kai eniten ahdistaisi olla riippuvainen väkivaltaisen rakastajan mielenoikuista.

Vielä hullummaksi kateuden määrän arvioiminen muuttuu jos miettii mitä Johanna siitä luksuksesta joutui maksamaan. Edellisen linkin mukaan, Johanna itse kertoo seuraavaa:

"Tukiaisen mukaan vuonna 2005 alkanut seurustelusuhde oli alusta lähtien väkivaltainen. Mies sai kuitenkin kiedottua hänet pikkusormensa ympärille, sillä hänessä oli hurmaava puolensa ja Tukiaisen läheiset pitivät hänestä. 
- Ex-rakkaani oli hyvä puhumaan ja manipuloimaan ihmisiä, Tukiainen sanoo.
Ulkopuolisille välittynyt vaikutelma oli kaukana totuudesta. 
- Exäni ei koskaan lyönyt minua suoraan nyrkillä kasvoihin, mutta hän heitteli minua, ravisteli, repi tukasta, tukehdutti tyynyllä, sylki päälleni, kuristi, raiskasi ja uhkaili, Tukiainen kertoo Seiskalle. 
- Hän saattoi yhtäkkiä sanoa minulle parvekkeella, että hän pudottaa minut alas sieltä. Sitten mies alkoi nauraa, etten ole vuosien vankilatuomion arvoinen.
Tukiaisella oli samaan aikaan suhde toiseen mieheen, joka oli väkivaltaisen rakkaan vastakohta. 
- Väkivaltainen ex-mieheni puhui minut ympäri. Hän vakuutti minulle, ettei tämä toinen suhde ollut minulle hyväksi. Menin lankaan ja jouduin keskelle draamaa.
Nyt molemmat suhteet ovat historiaa. Apua selviytymiseen Tukiainen on saanut läheisten lisäksi psykologilta ja masennuslääkkeistä."

Toki voin myöntää, että en varmaankaan edes voisi saada tai olisi voinut saada, mutta se ei harmita, kun en edes haluaisi. En ymmärrä miksi kukaan haluaisi. Pitäisikö minun olla kateellinen siitä, että Johanna ilmeisesti halusi ja sai? Ei kai kateus niin toimi, että ollaan periaatteen vuoksi kateellisia? Tuolla logiikalla voisin olla kateellinen myös siitä, että joku syö päivittäin kilon paskaa. Siis jos paska maistuu, niin minua korventaa, kun toisella on kivaa ja saa tehdä sitä mistä nauttii. Eikö kateus toimi niin, että tunnistetaan jonkun toisen saaneen sellaista, mitä itse haluaa? Kuka haluaa asua jonkun toisen kustannuksella, jonkun toisen asunnoissa ja käteen jäi vain muistoja ja kaupan päälle tultiin raiskatuksi sekä henkisesti, että fyysisestikin.

No mutta ne vaatteet, sadat parit kenkiä, upeat aidot korut ja kaikki se irtaimisto mitä Johanna sai lahjaksi. No nyt puhutaan jo sentään konkreettisista asioista. Voisin uskoa, että joku voi olla kateellinen laukusta tai luksuksesta. Itse en ole, kun ensinäkään en tuollaisiin asioihin juuri perusta ja tiedän naisia, joilla on ollut varaa vastaavaan ihan perus palkalla, kun rahankäytössä on panostettu sellaisiin asioihin. Jos kaupan kassalla on varaa vuosien saatossa kerätä samaa roinaa nurkkiinsa, niin en oikein osaa ajatella, että kaikki kaupan kassat kärvistelevät kateuspäissään, kun Johanna on sitä roinaa saanut rakastajaltaan tai rakastajiltaan ja rahdannut sitä The Jenkeistään.

Missä olosuhteissa loistavat kokemukset, ihanat matkat, kaikki aidot korut ja se Marja Tukiaisenkin todistama luksus ovat hyviä muistoja, kun samoilla reissuilla sinne muistojen joukkoon tosiaan sujahti kuin huomaamatta: "Exäni ei koskaan lyönyt minua suoraan nyrkillä kasvoihin, mutta hän heitteli minua, ravisteli, repi tukasta, tukehdutti tyynyllä, sylki päälleni, kuristi, raiskasi ja uhkaili" tyyppistä kokemusta? Onko olemassa toinenkin esimerkki siitä, että äiti liekittää lehdessä upeaa elämää ulkomailla ja vaatii Facebookissa, että tyttäreltä ei saa riistää muistoja elämästä miehen kanssa, joka raiskasi, kuristi, uhkaili, tukehdutti tyynyllä ja tarjosi sekä majoitusta, että matkoja? Voi kai olettaa, että Marja tietää myös näistä asioista, jos niistä on kirjoitettu iltalehdessäkin? Koska Tukiaiset eivät valehtele ja tuon matkustelun hmm... persoonallisemmatkin aspektit ovat lehtiä myöden julkisia, niin kyllä ne varmasti on huomioitu myös Tukiaisten omissa laskelmissa.

Kateelliset, nyt saa tunnustaa jos löytyy kosketuspintaa ja Tukiaisten muistot resonoi oikealla tavalla. Saa laittaa mailia jos joku pystyy tuon järkeilemään niin, että löytyy se aihe kateellisuuteen tai näkökulma, jolla voi selittää itselleen miksi joku on kateellinen. Kuinka monta laukkua tai kolttua pitää saada mukaan, että ollaan plussan puolella?

Korostin tuota raiskausta ja muuta järjetöntä väkivaltaa tarkoituksellisesti, koska... no olen ymmärtänyt, että perinteisesti naiset saattavat suhtautua hyvinkin tympeästi tullessaan raiskatuksi. Ehkä se on vain median  tai feministien aivopeusua, mutta minut on opetettu ajattelemaan, että raiskaus ja lähisuhdeväkivalta on sitä kaikkein kauheimpien ihmiskohtaloiden osastoa. Tukiasten suhtautuminen kaikkeen tuohon on niin rajussa ristiriidassa kaiken totutun kanssa, että en oikein osaa arvioida mikä on oikea määrä painotusta. Olen melko varma, että jonkun toisen kohdalla viisikin vuotta pelkkää tauotonta ihanuutta ympäri maapalloa, olisi mahdollista nollata yhdelläkin raiskauksella ja niistä reissuista ei todellakaan puhuttaisi koko perheen voimin kaihoisasti muistellen. Oli miten oli, olen kuitenkin melko varma, että tämä hmm... tavanomaisesta ajattelusta poikkeavien positiivisten kokemusten korostaminen on edelleen alimarkkinoitua jos se suhteutetaan siihen intensiteettiin, jolla Tukiaiset näiden reissujen kimalletta ja huumaa mainostavat.

Niin niin, mutta mehän sovittiin, että nyt uskotaan ja etsitään sitä kateutta, uskotaan perkele niin, että varmasti riittää. Sitä paitsi mistäs minä tiedän miten tuo asia menee Tukiaisittain. Ehkä Tukiaisilla on luonnostaan erittäin kova toleranssi raiskauksille. Ehkä asia on niin, että Marjan ja Johannan asteikolla tuollainen ravistelu, repiminen, tyynyllä tukehduttaminen ja kevyt raiskailu on vähän kuin ripuli reissussa? Kyllähän se varmasti harmittaa, mutta suuressa mittakaavassa kuitenkin lähinnä pieni kuoppa tiessä ja kukapa ei olisi matkoillaan tullut piestyksi. Maassa maan tavalla tai jotain? Mistäs näistä tietää, se kuitenkin tiedetään, että luksus oli todellista ja siitä on lausuntoa Julialta, Johannalta ja Marja äidiltä. Luksuksella mennään, hyviä reissuja kaikinpuolin ja jos noihin juttuihin haluaa uskoa, niin voisi kai sanoa, että Udikin on vähän töppäillyt.

Mutta... äh.. jos... tai siis kun se kaikki oli luksusta, ihanaa ja fantastista, niin miten se ei ole ikävä asia kokonaiskuvassa? Meinaan, että jos oli niin ihanaa, niin miksi se ei vituta ankarasti, kun nyt ollaan jumissa harmaassa Helsingissä, jossa ymmärrys toisinaan on vähäistä ja nettiviha roihuaa? Eikö normaali ihminen masentuisi, kun ensin vedettiin mieletöntä tourneeta pitkin maailmaa ja nautittiin sellasesta meiningistä, mistä harva osaa edes unelmoida ja sitten sitä ei enää olekaan? Eli jos minä, me, te, ylipäätään kaikki ovat kateellisia kaikesta tuosta, niin miten Tukiaisia ei harmita, kun kaikki se jäi, meni pois, ei ole enää, nettiviha vei siskon/tyttären jne? Miten me voidaan olla kateellisia, mutta "niitä" ei juuri hetkauta kun plus sadasta vedettiin reippaasti miinukselle?

Tämä tietenkin perustuu olettamukselle, että ihmiset suhteuttaa asioita. Jos ei koskaan ole tullut raiskatuksi Amerikassa, niin ei voi harmitella sitä, että ei enää voi ihanasti tulla raiskatuksi. Ei voi siis harmittaa sellaisen menettäminen, mitä ei ole koskaan saanut kokea.

Niin niin, siis hitto, me, tai siis minähän lupasin, että nyt vedetään tämä ristiretki kateuden ytimeen niin, että uskotaan täysillä, samalla kun taustalla minareeteistä pauhaa Hei Johanna! Ja mehän vedetään, vaikka tästä seuraisi jotain peruuttamatonta vauriota aivoihiNI. Raiskaukset oli luksusta, elämä oli suoraan ihanaa ja tämä myyttien verhoama elämä pitkin maailmaa on asia, jota oman maan naisen kannattaa muistella ja juuri tältä aikakaudelta löytyvät ne kulminaatiopisteet, mitä kohti jatkossa pitää ponnistaa.

Elämä ei ollut ainoastaan fantastista, tämä "entinen elämä" on todiste siitä, että nykyään menee osittain päin persettä eniten siksi, että Johannan postiosoite on väärässä maassa. Luksus oli todellsita, koska Johanna niin sanoo ja Marja on sen nähnyt. Raiskauksia ja väkivaltaa tapahtui, koska Johanna niin sanoo. Ei ole minun asiani arvostella toisten näkemyksiä, noin se vaan menee, vaikka minä en sitä ymmärräkään. Sitä paitsi ei ole mitään syytä miksi Johanna ei voisi tulla uudelleen kuristetuksi Jenkeissä, joten ei toivoa ole täysin menetetty, eikä ole mitenkään täysin typerää uskoa siihen, että onnellisuus voidaan saavuttaa uudestaankin. Itseasissa Johannan alustavan elämänkerronnan perusteella Johanna on tullut raiskatuksi Jenkeissä, Suomessa ja nyt viimeiseksi Ruotsissa, eli unelmaa on eletty aika lailla jokaisessa maassa, jossa on oleskeltu pidempiä aikoja.

Pahoittelen nyt jo toistamiseen tätä raiskausfiksaatiotaNI. Minulla vain on tuntuvia vaikeuksia hahmottaa miten tätä asiaa kuuluisi ajatella, että uskon oikein, mitä minulle on kerrottu. Tai siis oikein on uskoa kaikki mitä kerrotaan, mutta varsinainen kikka lienee siinä, että kaikki saatu tieto pitää ymmärtää oikein, että päästään sinne kateuden ytimeen. Tarkoitus ei siis ole painottaa kierosti, että Johannan ja Marjan yhdessä muistama luksus olisikin roskaa, minä en vain tiedä miten minun kuuluu tähän asiaan suhtautua. Haluaisin kuitenkin suhtautua asioihin siten, kuin Tukiaiset tarkoittavat näitä tarinoita kertoessaan tai itse niitä muistellessaan. Uskon, että vain ottamalla glamouria kovana konsentraariona suoraan suoneen, on mahdollista päästä ns ripuli-nirvanaan, jossa vasta sielu aukeaa aistimaan ympäröivää kateutta.

Onko tuo raiskaus siis ikävä juttu, osa glamouria vai ihan vaan arkea näyttävälle naiselle? Tähän ei valitettavasti ole tarjolla yhdenkään Tukiaisen antamaa ohjetta. Minulle kuitenkin on uskoteltu muista lähteistä, että raiskaus tuhoaa helposti elämän, katoaa luottamus ihmisiin ja se saattaa vaikeuttaa elämistä tuntuvasti vuosikaudet. Tukiaisittain tarkasteluna kuitenkin näyttäisi siltä, että raiskauksia vain sattuu pitkin maailmaa ja sitten lähdetään laivalle strippaamaan, ei se sen kummempaa ole. Kuten alussa sanoin, tästä tulee väkisinkin haastavaa, mutta aion ponnistaa eteenpäin.

Mennäänpä eteenpäin, kun nyt on valettu pohja varsinaisen uran tarkastelemiselle. Epäilen kuitenkin, että tästä ei tule yhtään helpompaa.

Ike lähetti tekstareita, Hymy varasti Johannalta puhelimen, päätoimittaja vei Johannan ostamaan itselleen uuden puhelimen varastamansa tilalle, julkaisi Johannan kanssa tekemänsä sopimuksen mukaisesti varastamansa viestit ja lopputuloksena käteen jäi seuraavaa: Ike menetti duuninsa. Johannasta tulee julkkis ja osittain huonon julkisuuskuvan siemen on kylvetty. Julkisuutta tulee, mutta Johannan elämän suuri rakkaus jättää Johannan. Ei suinkaan Johannan takia, ei Udin takia, ei väitetyn taponyrityksen takia, vaan Hymyn takia. Marja Tukiainen ei erikseen määrittele ajanjaksoa, jona tyttäret ovat "töppäilleet", mutta oletettavasti kyse on vuoden 2008 kevään jälkeisistä tapahtumista, koska tätä ennen Johanna oli lähinnä pienen piirin vitsi internetin syövereissä. Pidän kuitenkin mahdollisena, että Marja ajattelee Johannan töpänneen ennen tätäkin.

Tähän onkin hyvä päättää tämä kirjoitus, ja sitten jatkossa omistaa erilaisille saavutuksille ja tekemisille samanlainen kirjoitus. Olen vakuuttunut, että tämän reissun tehtyäni riskini saada dementia tai skitsofrenia on kohonnut vähintään 2.2 kertaiseksi kantaväestöön suhteutettuna, mutta vastaavasti minulla on mahdollisuus ennaltaehkäistä nettivihaa ja mahdollisesti pääsen omasta voimakkaan naisen pelostani.

perjantai 21. marraskuuta 2014

Tullut töppäiltyä itsekin, edelleenkään ketään ei kiinnosta

Tunkki on kerennyt urallaan viihdyttämään meitä fanejaan niin monella erikoisella tavalla, että näistä sen uran viimeaikaisista uusista aluevaltauksista on vaikea kenenkään tosi diggarin saada mitään tunnekuohuja. Se, että Johki täräyttää ihan tuubassa naamansa asfalttiin, patteriin tai Martinan kaverin nyrkkiin ja kadottaa hampaansa... Niin, Johki tosiaan oli taas kännissä, örmysi pitkin kaupunkia, veti itsensä niin tilttiin ettei muista asiasta mitään ja teloi naamansa. Jännä huomata, että eipä tuossa oikeastaan ole sellasta "voi vittu sen kanssa" juttua. Se vaan on oma itsensä ja tollasta sattuu kun on stressiperäinen kakkostyypin alkoholismi, eikä se parane edes Aku Ankkaa lukemalla vaikka kuinka on yritetty.

Tunkin touhuista on kuukausi kuukaudelta vaikeampi saada irti mitään. Pikkuhiljaa aletaan jo lipumaan sellaseen tilanteeseen, että vähän kovempikin näätä alkaa huomaamaan, että tässähän muuten katellaan, kun yks pulimummo nöyryyttää itseään ja perhettään. Glamourin kiilto tosta kusentuoksusesta puskaryyppäämisestä alkaa olemaan jo kortilla. Siksi onkin haasteellista naputella dokseja "joo, se nähtiin taas laivalla, lettu levällään, pääty putkaan"... kun kaikki on jo nähnyt sen jakson uusintana. Monta tollasta urpoilua jaksaa naurattaa ja miten siitä pitäs irrottaa itelleen motivaatiota naurattaa?

Sen sijaan ilmiönä Tukiainen aina toisinaan onnistuu yllättämään. Ilmiö ei ehkä ole oikea sana, mutta tarkoitan seuraavaa: Sen sijaan että innostuisin päivittelemään rappion tämän tai jonkun toisen hetken tilaa, löydän itseni miettimästä jotain aspektia tässä sen fanittelussa, siinä miten oheistoimijat tässä yhtälössä panostaa jne. Tämä ei toki tarkoita sitä, ettenkö henk. koht. olisi naureskellut näille sen puuhille, mutta tuntuu vain hölmöltä avata blogiNI ja toistaa sama stoori kolmatta kertaa, mutta vaihtaa se kuka sai naamansa kipeäksi, kenellä lirahti kuset junalaiturille, potkittiinko poliisiautoa kiinniottotilanteessa ja kuka tuli välittömästi FC:ssä apuun, kun artistin osittain huonoa julkisuuskuvaa aletaan vapaaehtoistoimin elvyttämään.

Tässä nyt ehkäpä päivän kaksi on aivoa nakertanut sellainen keskeneräinen ajatus, joka itselle tuli uutena "oivalluksena". Ei toki mitenkään skenessä uutta doksia, eikä mullista kenenkään ajattelua. Pikemminkin uusi kulma tulla sisään tähän hulluuteen. Luulisin, että aivonystyräNI kiihoittuivat tuosta Marjan fantastisesta haastiksesta ja jonkun satunnaisen tyypin kiimaisesta huolesta, kun hullua kiusataan.

Oletuksenahan tietenkin on, että Tunkin solvaaminen ei ole moraalisesti mitenkään perusteltavissa. Siis vaikka kuinka kuka kirjoittaisi esseetä puolustaakseen omia tai jonkun kollektiivin tekemisiä, niin siitä ei ikinä tulla pääsemään yli, että Tunkki on ihan siinä ja siinä oikeustoimikelpoinen ja ainakin hyvin kyseenalaisesti yhteiskuntakelpoinen. En tiedä, voiko kukaan hyvällä omallatunnolla ja pokalla naamalla sanoa sitä terveeksi ihmiseksi. Kiistatonta on myös se, että sen ymmärtäminen on vaikeaa.

Jos haluaa, aina löytää selityksen sen tekemisille. Ei välttämättä yksittäisille teoille, mutta kukaan tuskin kiistää etteikö Tunkey Kong olisi ihan minä tahansa päivänä lääketieteellisten kriteerien puitteissa diagnosoitavissa ainakin jotain hoitoa tarvitsevaksi. Eli vaikka Tunkki on ihan käsittämättömän viheliäinen ihminen, sen spedeilyt voi halutessaan selittää sillä, että se ei voi hyvin. Tämän argumentin puhuttelevaisuus on tietenkin riippuvaista asiaa pohtivan arvoista. On kai monenlaisia koulukuntia asian tiimoilta. Joku oikein kovasti ymmärtävä voisi jopa kokea, että Tunkin tekemiset viimeisten vuosien aikana on enemmän esimerkki yhteiskunnan epäonnistumisesta, kuin Tunkin syyllisyydestä tai viheliäisyydestä.

Itse en kuulu siihen seurakuntaan, joka kokee alkuunkaan tarpeelliseksi selittää Tunkin silmitöntä väkivaltaa, varastelua, rasismia, homofobiaa, vihapuheita, sekakäyttöä, ahdistelua, vainoamista tai muita inhottavia luonteenpiirteitä tai valintoja. Minulle on täysin yhdentekevää mikä se diagnoosi olisi, jos sellainen joskus tulisi. Minusta nuo kaikki asiat ovat aivan yhtä tosia ja viheliäisiä ennen ja jälkeen diagnoosin. En tosin myöskään koe, että Tunkin vuosia jatkunut terrori jotenkin vähentäisi omien tekemisteni moraalisia merkityksiä. Se, että Tunkki on suurella marginaalilla viheliäisin ihminen jonka tiedän, ei tee esimerkiksi minun toistuvia ylilyöntejä sen arvostelussa jotenkin hyväksyttävimmiksi. Tässä pöljäilyssä moraalinen valinta on ja olisi olla huomioimatta koko tyyppiä. Heti kun klikkaat sen Liveä, olet osa tätä rallia, huolimatta siitä mikä on oma mielipiteesi Tunkista tai sen tekemisistä. Luonnollisesti pienempi osa, kuin aktiivikommentoija tai kaltaiseni maaninen bloggaaja, mutta osa siitä huolimatta. Vähintään olet mikroskooppisella panoksella rahoittamassa Tunkille järjestettyä puhujankoroketta siellä Livessä ja kannustat Seiskaa jatkamaan tätä työsuhdetta.

Edellisen voi toki tulkita niin, että pidän itseäni moraalittomana tai tunnustin, että toimeni ovat ainakin jollain tavalla moraalittomia tai moraalin kannalta arveluttavia. Toki näin varmasti on, en edes koe mitään tarvetta keksiä mitään selityksiä tai kiillotella sanomisia tai tekemisiä. Itseasiassa asia ei edes vaivaa minua. Olen paljon enemmän "huolissani" siitä, olenko ollut rehellinen, kuin siitä miten joku voisi tulkita motiivejani tai arvostella touhujani. Jos syystä tai toisesta olisi pakko asiaa selventää tai pohdiskella, niin luultavasti kokisin olevani jonkin suuruinen osa tuoksusta isossa kasassa paskaa ja sen oman osuuteni kanssa olen ainakin toistaiseksi voinut elää vallankin hyvin. Ehkä eniten sen tähden, että "rikos" on uhriton ja jos vertaan omaa osaani Johanna Tukiaisen osuuteen hänen itsensä nöyryyttämisessä, mollaamisessa, haukkumisessa tai ahdingossa, niin minä olisin marginaalinen pyöristysvirhe. Ei ole näytetty toteen, että Johannaan edes vaikuttaa negatiivisesti sen kaltainen arvostelu, jota minä monien joukossa olen esittänyt. Ilman meitä, Johannalla ei olisi mitään. Nyt sillä on tuo ura, se saa tehdä työtä josta hän omien sanojensa mukaan nauttii.

Olen melko varma, että olen myynyt Johkille keikkaa enemmän, kuin Hausmyllyn Enzo, joka luovutti muutaman spektaakkelin jälkeen. En toki suoranaisesti myynnyt, mutta ylläpitänyt kysyntää ja innostanut ihmisiä harrastamaan. Jos Johanna voi sanoa, että hän tekee työtä josta nauttii, niin toki kuka tahansa voi olla asiasta eri mieltä ja kyseenalaistaa Tunkin Duunin terveellisyyden tai hyödyllisyyden Tunkille itselleen, mutta jos holhoamisessa mennään tuolle tasolle, niin yksinkertainen asia muuttuu nopeasti tosi monimutkaiseksi. Tuota ajatusmallia seuraamalla alennettaan samantien Tunkki oman elämänsa matkustajaksi, eikä edes etupenkkiläiseksi, enkä tiedä mitä tarkoitusta se palvelisi. Ei maailmassa muutkaan typerät valinnat ole kiellettyjä ja ainakin toistaiseksi on vallalla ajatusmalli, jossa aikuiset ihmiset itse päättävät elämästään ja tätä jopa pidetään toivottavana.

Puuduttavan pohjustuksen jälkeen siihen varsinaiseen asiaan, siihen uuteen tulokulmaan. Nimittäin näätien arvosteluun, Tunkin puolusteluun ja yleisten käytöstapojen puolusteluun. Ihan kärkeen on sanottava, että en itse pidä mitenkään tekopyhänä tai tuomittavana, jos joku on vaikkapa kypsä Tunkin huoritteluun, haistatteluun, arvosteluun tai solvaamiseen. Ei minusta ole mitenkään arveluttavaa arvostella ylilyöntejä jollain foorumilla, vaikka Tunkki tekisi mitä. Asia ei mielestäni ole niin, että Tunkin viheliäisyys oikeuttaisi eri mieltä olevia huonoon käytökseen. Kun Tunkki on idiootti ja joku, vaikkapa minä, solvaa sitä, niin tilanteesta ei synny nettona Tunkin hölmöyttä yksi yksikköä ja minun hölmöyttä 0.6 yksikköä, koska kiusaan idioottia, vaan nettona jää käteen kaksi idioottia käyttäytymässä huonosti.

Johanna Tukiainen on vähän kuin ydinjätettä, se on niin monella tasolla arveluttavaa, että hyvää tarkoittavatkin hyvin helposti aiheuttaa enemmän pahaa kuin hyvää.

Voisi kai ajatella, että Tässä harrastuksessa on muutama lohko toimijoita. On tietenkin Johanna Tukiainen itse. Tämän suuren tähden ympärillä sitten on toimijoita monella motiivilla ja taustalla, mutta jos rajataan tarkastelu vain yleisöön, niin tämä luultavasti ei ole ainakaan kamalan kaukana totuudesta.

Nettivihaa levittävien mustasta leiristä löytyy valtaosa oman maan kansasta, ns Glamourille immuuni porukka, joilla vallan yllättäen on esimerkiksi oikeaa elämää. Tämä porukka ei ole minkäänlainen osa aktiivisessa laukaustenvaihdossa. Sitten on Näädät, nettivihan synkkä ydin, joka eri asteisella innolla ja onnistumisprosentilla vastustaa glamouria.

Vaaleanpunaisen vaakunan alla taistelukentälle komentaja Tukiaisen komennossa ratsastaa käsittämätön kätyriporukka. Puhun siis näistä Tunkin "ystävistä", jotka tyypillisesti myöhemmin vaihtaa Hello kityt nettivihaan ja päätyy Tuksulaan tai Kapakkaan aktiivisesti levittämään Nettivihaa. Tätä porukkaa edustavat esim Petri Penna, Jarna, ex-keikkamyyjä nita, tämä uusin homo, jne. Kyllä kaikki tietävät kenestä puhun. Se pöljäpartio, jotka eri asteisesti ovat vapaaehtoisena jatkuvassa päivystysvuorossa odottamassa, että suuri ajattelija tarvitsee tukea FC:ssä, peukun kommenttiin Livessä, koirien ulkoiluttajan, jonkun "puolueettoman" selittämään miten Johanna itseasiassa on ihan tavallinen nainen, jonkun joka on aina valmis kauhistelemaan nettivihaa ja sen totaalista aiheettomuutta ja tätä oikaisua tehostaakseen paljastamaan miten ihanasti Johanna juuri huomioi ja oli antelias.

Tästä porukasta löytyy ihan käsittämätöntä paskasakkia, jonka panostus tuon kahelin kiusaamisessa on mielestäni julmuudessaan ihan omalla tasollaan, jopa verrattuna kaikkein kovimpiin näätiin. Eivät toki kaikki, mutta pahimmat on kyllä ihan mielettömiä mulkeroita. Ei siis mulkeroita, koska minua närästäisi heidän aiheuttamansa vastustus omalle ilosanomalleni, vaan mulkeroita, kun mahdollistavat, kannustavat ja edesauttavat sitä toimintaa. Tämä toki siis edellyttää, että tilanteen tulkitsija kokee Johannan kohtalon ikävänä tai ei toivottavana. Eli jos joku on sitä mieltä, että Johannan kohtalo on kehno ja haluaa punnita eri toimijoiden panostusta, niin kyllä päässä pitää nyrjähtää tosi rajusti, että pystyy rankkaamaan haistattelijat, rumasti sanojat, solvaajat ja perusnäädät pahemmiksi, kuin Petri Pennat ja muut perskärpäset.

Toki varmasti on niin, että Johanna tykkää kun sen persettä nuollaan ja joku taputtaa, kun se sikailee. Jos Tunkilta kysyttäisi, niin tätä Penna-patalioonaa ei ikinä voi olla riittävästi. Toisaalta jos Tunkilta kysytään, niin koko asiaa ei tarvitse edes miettiä, koska se tekee duunia josta se nauttii ja elää elämää, jota kaikki kadehtii. Jos asiaa miettii ihan vain katsomalla mikä on meininki ja miten se elämä sujuu, niin on aikalailla mahdoton olla rehellinen ja samalla olla näkemättä miten viheliäistä toimintaa ja moraalitonta on tyrkätä hullun pulkkaan vauhtia. Näädistä tai vaikkapa minusta voi kuka tahansa sanoa mitä tahansa, mutta ainakaan minä en kannusta ja edistä sitä itsetuhonkierrettä.

Tämä väittämä toki perustuu sellaiseen olettamukseen, että ihmiset jollain tasolla toimii palkinnon, sanktion ja vaivattomuuden vaikuttamina. Ei niin, että keppi ja porkkana selittää koko inhimillisen toiminnan skaalan, mutta on osa valintoja ja toimintaa ohjaavia "perusmekanismejä". Eli jos joku ihminen tottuu siihen, että tekemisistä ei tule seurauksia, niin on vallankin mahdollista, että kyseisellä ihmisellä voi olla vaikeuksia hahmottaa tekonsa tuomittavuutta. Vastaavasti myös toki niin, että jos tyrimisestä palkitaan entistä enemmän, niin tyrijällä voi olla hankaluuksia oivaltaa, että tyrimistä ei kannata tehdä. Vaivattomuuden osalta voi kai ajatella, että jos asioita on tarjolla pienellä vaivalla, niin pääsääntöisesti ihminen valitsee sen vaivattomimman tavan saavuttaa haluamansa.

Edellinen selkokielellä kai tarkoittaa seuraavaa. Jos Tunkki syyttää kovaan ääneen Petri Pennaa passin liottamisesta pytyssä, kännykän heittämisestä katolle, homoudesta, vähän retuuttaa junassa ja itkettää Princess Petriä ja Petri itkee, kun se kuuluu siihen duuniin ja koittaa keksiä minkälaisella youtubeen ladatulla RIP Julia videolla se voi Kyntöpossun palkita, niin en ole varma miten siitä Tunkkia voi syyttää, kun se jatkaa samaa sikailua vuodesta toiseen. Samoin kuin sanktion osalta, jos isukkia voi ladata kärsään ja haukkua vuoden verran hulluksi, eikä siitä seuraa mitään, niin Isukin tuskin kannattaa odottaa, että käytös muuttuisi. Vaivattomuudesta esimerkkinä voisin antaa sähköt Albertille. Tunkkihan on elellyt koko elämänsä jonkun nurkissa ja siinä määrin automatisoidussa ympäristössä ja muiden varassa, että 35-vuotiaana ei vielä osattu keittää perunoita. Auttamisessa itsessään ei varmasti ole mitään pahaa oletusarvoisesti, mutta jokainen voi keskenään miettiä onko tuon asteinen täysavuttomuuteen kannustaminen varsinaisesti toivottavaa edes Tunkille jos sille ei syystä tai toisesta toivo pahaa.

On toki totta, että nämä Tunkin suolistoloiset ei yleisesti edusta sitä työkalupakin terävintä meisselivalikoimaa ja tuohon orkesteriin liityttäessä ei edellytetä Mensan jäsenyyttä. Eli suuri osa noista junteista saattavat olla liian tyhmiä ymmärtääkseen rooliaan. Jos joku on niin idiootti, että ei tajua hiekottavansa toisten hiihtolatua, niin ehkä sillä saa jotain anteeksi. Väittäisin myös, että tietynlaista kyvyttömyyttä hahmottaa maailmaa vaaditaan, jos aikoo omaksua elämäntyökseen dolls-bändärin roolin. Väittäisin, että älykkyysosamäärää, mielenterveysongelmien intensiteettiä ja/tai päihdeongelmien osuutta elämässä pystyy suoraan arvioimaan uran kestosta. Ripulin tuoksuisen glamourin sietokyky korreloi suoraan näiden edellemainittujen ominaisuuksien kanssa. Kukaan täyspäinenhän ei siis kestä Tukiaista. Ei ainakaan tähän mennessä ole kestänyt.

Oma lukunsa ovat sitten ne, jotka väärin laskee, että voi jotenkin hyötyä Tunkista. Se on nollasummapeliä. Tunkki kusettaa niitä, ne kusettaa tai kuvittelee kusettavansa Tunkkia, tavaraa ja omaisuutta häviää ja lopulta järjestelyn kaikkia osapuolia vituttaa yhtä paljon.

Tämän Nettivihan aktiivisen vastavoiman, eli paskakärpästen lisäksi "vastapuolelta" löytyy sitten sellainen osa porukkaa, jotka ei varsinaisesti puolustele Tukiaista, mutta vastustaa näätiä. Eli tämän porukan motiivi ei suinkaan ole edistää Galmouria, vaan tämä porukka on oletettavasti keskimäärin aika normaalia jengiä. Ihmisiä, jotka luonnostaan ei tykkää kun heikompaa kiusataan. Tämä porukka ottaa kantaa, koska he kokevat, että Tunkki on alkoholisoitunut reppana, jota äänekkäästi huoritellaan ja vuosia vatvotaan sen epäonnistumisia.

Tätä porukkaa olen nyt viimeaikoina mietiskellyt. Eli kyllä, aletaan jäätävän jorinan jälkeen vihdoin pääsemään siihen "minulle uuteen oivallukseen", jonka mainitsin doksiNI alkupäässä.

Ensinäkin tämä porukka tuskin tajuaa, että Tunkki ei näe asiaa niin, että ne ei vaan diggaa asiattomasta solvaamisesta, vaan Tunkin päässä tämä porukka on niitä ns. oikeita faneja. Epäilen, että Tunkin päässä ei edes ole sitä valtavaa enemmistöä, jota ei yhtään kiinnosta sen sekoilut, tuskin edes tietävät koko akasta. Tunkin päässä on vain oman maan naisen ystävät (eli sen uhrit), "oikeat fanit" ja sitten on kamalat nettivihaajat.

Olisi kai väärin ajatella, että näiden tavisten, kiusaamista paheksuvien edes kuuluisi tietää ketä ne puolustaa. Saati, että voisi olettaa, että ne tietäisivät juuri liittyneensä Dollsdancers supporttereihin. Eli vaikka se (näätien ja foorumi moukkien) sikailun vastustaminen rekisteröityisi Tunkin päässä todisteena glamourin olemassaolosta, niin siitä ei voi syyttää tai arvostella sitä puolustelijaa. Ongelmahan on Tunkin päässä, joka ei toimi rationaalisesti. Eikä myöskään voi sanoa, että tämä porukka oikeasti vaikuttaa siihen keikkuuko oman maan nainen Livessä vaikka väkisin. On itselleen valehtelemista, jos kuvittelee, että Tunkin suhtautuminen itseensä tai elämäänsä voisi muuttua sillä, että Livestä tai jostain muualta katoaisi kokonaan sen puolustelijat. Tunkki on varmasti jo osoittanut täysin kiistattomasti, että sen näkemys ei perustu järkeen tai näyttöön. Se uskoo niihin juttuihinsa ja se asia ei muutu mihinkään.

Se mitä olen mietiskellyt, "the juttu joka on pörissyt keskeneräisenä aivossani" on se, että tajuaakohan tämä porukka mitä tai ketä ne puolustaa ja voisko toi toimia jossain toisessa olosuhteessa. Toinen sellainen "mielenkiintoinen" juttu tai havainto minulle on ollut tapa, jolla Tunkin solvaamista yritetään hillitä.

Minusta on hullunkurista, että joku voi esim Livessä paheksua jotain moukkaa, joka solvaa Tunkkia ja perustelu on se, että Tunkki on hullu. Minusta tuo on paradoksaalista. Ensinäkin Tunkin päässä tämä arvostelija on suoraan näätä, ihan välittömästi. koska mitäs helvettiä se tulee oman maan naisen elämää ja valintoja arvostelemaan? Tunkkihan tosiaan tekee duunia josta se nauttii ja elää elämää, jota muut kadehtii. On myös niin, että kun perustelee "tilanteeseen puuttumisen" sillä, että Tunkki on jo niin skitso, ettei se ole ite ratissa ja siks sen solvaaminen on mautona, niin eikö ottaessaan kantaa itseasiassa vain ohitta näkemyksensä perustelun ja julkaisee ihan saman päätelmän, kuin mitä ne paheksuttavat siellä Livessa paukuttaa tunkille kolmivuorotyönä?

Koko tuo asettelu on vähän hupsu. Joku solvaa ja muistuttaa niistä samoista asioista, mistä Tunkille on jauhettu vuosikaudet. Minä oletan, että kun ei ne samat solvaukset ja samoista spedeilyistä muistuttaminen ole tähänkään mennessä vaikuttanut mihinkään, niin tuskin ne jatkossakaan. Eli minä en ole alkuunkaan varma, etteikö Tunkille olisi jopa helpompi sietää lokaa sen selkeältä vihamieheltä (siis ainakin Tunkin päässä selvältä vihamieheltä) verrattuna johonkin ihan casuaaliin, joka säälii sitä ja pitää vaan kyvyttömänä huolehtimaan itsestään. Kumpi tuossa yhtälössä sitten on se ilkeämpi ja kenen mielipide merkitsee?

Moukan/näädän motivaatio ja tarkoitus voi hyvinkin olla aiheuttaa vitutusta oman maan naiselle, mutta epäilen, että Tunkki alkaa olemaan jo sille immuuni. Minusta tuo voi olla suorastaan hämmentävällä tavalla loukkaavaa, että tullaan suitsimaan spedejä, koska solvausten kohde on niin idiootti, että sitä pitäs just siitä syystä säästää. Enkä tosiaan tarkoita, että tämä porukka olisi jotenkin pahempia, kun se oletettavasti voi vituttaa Tunkkia enemmän kuin nettivihaajien suusta tuleva haukkuminen. Tunkki tosiaan on sen verran paranormaali tapaus, että ei ole mitenkään sanottua, että se edes tajuaa mistään mitään. Itselleni kuitenkin olisi helpompi sietää skeidaa joltain, jota jo valmiiksi vihaan, kuin sellaiselta ihan vaan tuntemattomalta tyypiltä, joka ei edes vihaa minua, sillä ei ole mitään syytä satuttaa tai loukata,  vaan se pitää vammasena, koska vaikutan vammaselta. Olis kai keljua joutua ajattelemaan, että olen oikeasti vammanen?

Olen ollut aistivinani, että yleinen mielipide on saavuttanut sellaisen konsensuksen, että Tunkki on itseasiassa tosi reppana. Siis niitä "mun mielestä Johanna on vaan rohkea, kun se tekee sitä omaa juttuaan" tyyppejä on vähemmän ja vähemmän ja se on oikeastaan aika mielenkiintoista. En näet usko, että ihmisten tietoisuus olisi lisääntynyt. Pikemminkin glamourin aste alkaa olemaan jo niin ilmeistä, että jo ensisilmäyksetä tulee mieleen "ihmisraunio", "sekakäyttäjä", "mielenterveysongelmainen" ja tätä osastoa. Glamouriinhan on siis aika vaikea suhtautua ulkopuolisen silmin, kun itse tietää miten oivallinen voittaja Tunkki on. On siis hankala hahmottaa, mitä naapurin Seppo Tunkista miettisi, kun se lukee kolme älyvapaata postausta. Minulle ne kolme postausta ei ole irtonainen otanta, vaan jatkumoa, ne on kolmas tai kymmenes kerta kun luen ne samat postaukset. Jollain tarkkuudella pystyn jopa "ennustamaan" mikä on seuraava vaihe sen juntin biorytmissä.

Eli siis jos sillä menee hyvin ja kaikki on ihanaa ja äitin luokse ollaan menossa, kun ystävä osti liput -> viikon sisään: ollaan tappamassa itseään, mutsi on mulkku, muttei niin kauhee ku pikku ämmä Jasmine, Arto ei vieläkään ole vankilassa ja voin vaikka vittu tappaa itteni, kun sitähän te haluatte -> tunnin päästä "en todellakaan tuota teille sitä nautintoa, että tappasin itteni, jo Julia sanoi, että mun pitää muuttaa ulkomaille" -> seuraavana päivänä: "nyt täytyy kyllä nauraa itselleni, monet ei edes tiedä, että mulla on huumorin tajua ja OMG, mikä kirjotus taas seiskassa. Mä laitan sinne kohta tarkemman selostuksen".

Jos toi on minulle hämmentävää, siis se, että jopa casuaalit spontaanisti ymmärtää pitää sitä ihan osastolle valmiina reppanana, niin se on käsittämätöntä, miten Sollentunan posse on tähän reagoinnut. Jotenkin tosi omituista huomata, että mitä enemmän ja mitä kiistattomammin Tunkki sukeltaa, sen innokkaamin sollentunan ydinporukka lataa sen reppuun eväitä. Tossa on pakko olla joku logiikka, mihin minä en vain pääse kiinni. En ymmärrä miten Sollentunan sektorilla näkökentässä on sitä vaikeampi nähdä metsää puilta, mitä selkeämmin kaikki muut näkee, jopa sellaset joita ei edes kiinnosta.

Ton taustalla on pakko olla joku ajatus, että Tunkin ongelma on itseasiassa se, mitä Tunkki on jankuttanut vuosikaudet. Eli tän porukan on pakko uskoa, että Tunkki itseasiassa todella on kaikki vuodet ollut oikeassa. Ongelma on ihmisten kateus, ilkeys ja ylipäätään Suomi. Ainoa toinen vaihtoehto minkä keksin, on se, että Marja on sadisti ja se saa jotain oloja kun se näkee kuinka sen tytär kärsii - tähän ei ole ihan helppo uskoa.

Eikä tota kai edes tartte miettiä, kun Marjahan on kertonut mitä se ajattelee asioista. Se ihan suoraan kertoo, että Suomesta pitäs muuttaa, ulkomailla meni aikanaan paremmin, sieltä ois kyllä ollu hyvä löytää poikaystävä, Glamour oli todellista, veneet ja muut on nähty jne. Eihän noi itseasiassa eroa Tunkin oivalluksista mitenkään. Ainoa ero on ilmaisussa, Marja puhuu Suomea, Tunkki vetää sitä omaa Albertinkadun murretta.

Kai sekin jonkinlainen ikkuna Marjan maailmaan on, että Marja kutsuu Tunkin ja Jullen hmm... kyseenalaisia saavutuksia "töppäyksiksi". Töppäilyhän ei siis tarkota mitään. Itse käyttäsin töppäystä tilanteessa, jossa ei oikeastaan ole tapahtunut mitään sen kummempaa, tyyliin jäi avaimet himaan. Olen aavistuksen skeptinen tuon sanan käyttökelpoisuudesta tilanteessa, jossa puhutaan viiden vuoden sisään seuraavanlaisesta saldosta:

pari törkeetä rattijuopumusta, tuomio viidestä pahoinpitelystä (ja käsittelemättä on omaan isäänsä kohditunut pahoinpitely), lähetetään kuolleita rottia entiselle keikkamyyjälle, Juliaan kohdistuneet jatkuvat pahoinpitelyt, ex-miesten vainoaminen vuosikausia, itsensä nöyryyttäminen internetissä, itsensä nöyryyttäminen keikoilla, kodittomuus, asunnon sähköttömyys, eläinten huostaanotot jne jne jne. ja nyt puhutaan vaan esikoisesta ja vain niistä "töppäyksistä", jotka Marja takuuvarmasti tietää.

Toki voin ymmärtää houkutuksen vähän pyöristää alaspäin, kun kyseessä on oma tytär ja voin jopa uskoa, että Marja ei kamalan tarkasti ole sanojaan valinnut. Se on vaan heittänyt jonkun sanan, mikä luo mielikuvaa "kyllähän minä sen ymmärrän, että ei tyttäreni ole täydellinen" ja sillä mentiin. Mutta. Jos seuraavassa lauseessa aletaan vakavissaan paneutumaan nettivihaan ja koitetaan sitä suitsia, niin luulisi pankissa työskentelevän täyspäisen aikuisen naisen päässä jotain hälyytyskelloja soivan.

Meinaan, että jos voi tilittää, että Julia murtui nettivihaan ja Tunkkikin on tosi hilkun kilkun ja on sillä ollu pahamieli, kun on tota nettivihaa niin kovasti, niin mietin mitä nimitystä Marja käyttäisi siitä siinä tapauksessa, että nettivihaa antavassa päässä olisi esikoistytär. Jos kaikki Marjan tietämä ja kaikille julkinen sikailu on "töppäilyä", niin onko edes olemassa sellasta sanaa, joka olis vähemmän ikävää, mutta ei kuitenkaan hyvä tai neutraali asia? Eli jos parit rattijuopumukset ja vuosia jatkunut terrori on töppäilyä, niin aika vaikeeta vois olla löytää sopiva sana netissä vittuilulle. Itse en ainakaan keksi. Kai tuo hmm... kyky vetää simmut tukevasti kiinni, vaikka näyttö on mittavaa, jostain kertoo. Ainakin siitä, että ei Marja pysty yhtään suhtautumaan lapsiensa urpoiluun ja siitä, että itseasiassa oikein ketään ei sen sepustuksia voi ottaa vakavasti. Normaali ihminen kuitenkin varmaan aika nopeasti vertaa noita saldoja keskenään ja toteaa, että hetkinen, siis tilitätkö sä muuten oikeasti siitä, että Tunkille soitetaan poskea, kun se itse on blaa blaa blaa blaa blaa blaa blaa blaa blaa blaa ja oota kun vedän henkeä blaa blaa blaa blaa tässä kuvassa se on muuten paskat housussa blaa blaa blaa blaa tällä videolla sitä raahataan poliisiautoon blaa blaa blaa blaa tässä kuvassa se takoo julian päätä lattian blaa blaa blaa blaa ja taas vedän henkeä ottas, no niin jatketaas, tässä on sulle seiskan juttu kun se kusee junalaiturille blaa blaa blaa blaa tässä on sulle linkki SEN OMAAN päiväkirjaan missä se haukkuu kaikki ex ukkonsa ja erityisesti elämänsä rakkauden irstaaks alushousujen haistelijaks ja huorissa kävijäks ja blaa blaa blaa.

Olis mielenkiintoista olla kärpäsenä katossa tollasessa keskustelussa. Muuttuiskohan noi hmm.. persoonalliset elämänkokemukset töppäilystä joksikin muuksi? Riittäskö pokka olla vähän ihmeissään miten ihmiset vittuilee päin naamaa? Mitenköhän Sollentunan tietotoimisto perustelis sen, että kaikesta huolimatta Tunkki on itseasiassa uhri ja tässä kohtaa meidän pitää muuten vaan saada sille osoite Sollentunan postinumerovyöhykkeeltä, niin lähtee homma välittömästi stondikseen? Oiskohan näkemys reippaan dialogin jälkeen edelleen se, että ongelmat helpottaa, kun kateelliset Suomalaiset lopettaa vittuilun?

Mut sellanen kirjootus tällä kertaa.


keskiviikko 19. marraskuuta 2014

Ketään ei kiinnosta

Jo pidemmän aikaa, enemmän tai vähemmän säännöllisesti, olen huomannut sanovani ääneti oman pääni sisällä "ketään ei vaan vittu kiinnosta, idiootti", kun olen saanut annoksen glamouria. Tämä hiljainen oivallus poikkeuksetta vaatii, että glamourin lähde on Tukiaisten "omasta suusta".

Harrastuneet ovatkin viimeisen vuoden-kahden aikana saaneet huomata, että vaikka päivittäisestä muonavahvuudesta poistuikin yksi nettivihaan väsynyt missi, tätä aukkoa on kiitettävästi paikattu suorastaan ryntäyksen omaisella liikkeellä. Back in the day sitä joutui tyytymään Tunkin pillerinhöyryisiin raivonpurkauksiin ja krooniseen Julian nöyryytykseen. Jos esikoistytär ei löytänyt niin pitkää aasinsiltaa, että Juliaa voi vähän nöyryyttää, niin Julia mitä luultavammin teki sen itse. Päivittäisannos glamouria oli kuitenkin Most Talked Glamour Person Of the Year - Johanna Tukiaisen ja lähes yhtä glamourin kakkos siskon varassa. Tunkki teki sitä työkseen, Julle... ei mitään hajua mistä syystä.

Edelleen vahvasti mediassa esiintyvä Julia tosiaan lähti taivaalliseen aamupalapöytään kiskomaan avocadoa ja kaurapuuroa niin, että lähtee. Herkästi saattaisi tähän lajiin vähemmän perehtynyt ajatella, että jumalautsikka, glamour vei hautaan, pitäskö vähän jarrutella. Moni varmaan kuvitteli, että nyt jos koskaan alkaa Tunkillakin edes jonkinasteinen itsetutkiskelu ja mahdollisesti nähdään ensimmäistä kertaa merkkejä toimivasta itsesuojeluvaistosta. Puhumattakaan, että jos neljän laudaatturin kohublondi ei oivalla yhtään mitään - edelleenkään - niin ainakin Sollentunan postinumeroalueella alkaa tapahtumaan. Höpö höpö, kun Julia lähti sarjasta, saatiin kourallinen uusia hahmoja tekemään Tunkin uraa, Tunkin kanssa ja Tunkin puolesta.

Voisi perustellusti sanoa, että "hyvinä" viikkoina Julia on haudantakaa enemmän äänessä, kuin eläessään. Tunkin kannalta tilanne on jopa omalla tavallaan parempi, kun nyt Julia ei kilpaile huomiosta, eikä se pääse tyrimään mitään olemalla oma itsensä. Paras Julia oli eläessäänkin se Julia, joka teki mitä käskettiin ja piti naamansa kiinni, kun isosisko kertoi Julian housuun paskomisista, putkareissuista ja turpaanvetämisistä.

Rehellisyyden nimissä on toki sanottava, että Jasmine/Jasmina Tukiainen oli aloittanut kansainvälisen taipaleen jo ennen tätä "kahdeskymmenesseitsemäs kerta todensanoo, mutta silti täysin yllättäen kuoli" tapahtumaa. En tiedä miksi tuota kuolemaa edes pitäisi kutsua, kun normaalisti olisin taipuvainen ajattelemaan, että tapahtuma ei oikein ole sopiva.

Ehkä tapahtuma ei tosiaan ole sopiva, mutta en keksi parempaakaan, kun ei kai ole ihan tavallista, että poismenoa muistellaan ja olosuhteita selostetaan yleisölle kolmella kielellä ja koko perheen toimesta nyt toista vuotta. Tuskin ihan kamalasti menee metsään, jos sanon, että Julian kuolemakin on Tuksun duunia. Eihän Tunkey Kong oikein minkään määritelmän mukaan laula, tanssimiseksi ei oikein voi kutsua kaatumista ja kävelyä,  blogin kirjoittamisen kirjalliset ansiot saisi vastuullisen vanhemman epäilemään kehitysvammaa ala-aste ikäisellä lapsella ja silti kaikki edellä mainitut ovat Tunkin omien sanojen mukaan sen duunia. Meikkaamisesta en sano nyt mitään mutta epäilen, että Joe Blasco ei herkästi käyttäisi Tunkkia esimerkkinä "tähän pystyt meidän diplomilla" henkisesti.

Markun aatoksia glamourista saatiin lukea jo hyvä tovi sitten  Hymystä ja Papa bear on vaihtelevasti kertonut kantojaan esikoisen edesottamuksista omassa FC:ssään. Nyt Tukiaisista Tunkin, Jassun ja Markun lisäksi "vihdoin" tuli esiin äitiNI Marja Tukiainen. Tämä kai oli väistämätöntä.

Lähes kosmisen yhteensattuman kaltaisesti Marjasta julkaistiin paperi-seiskassa "kuvia, jotka ei näytä äidiltäNI" ja erittäin hyvä haastattelu juuri silloin, kun Tunkki lensi asunnosta pihalle toisen kerran kahden vuoden sisään. Markkuhan hääti esikoisen Jollaksen residenssistä ja nyt ryhdistäytyi Tunkin elämän alkuperäinen nallekarhu, Mika. On epäilemättä kohtuutonta, että 36-vuotias nainen joutuu ensimäistä kertaa elämässään muuttamaan "omaan asuntoon". Ei tietenkään omistusasuntoon, mutta luukkuun, jossa asumisjärjestelyitä ei voi kuvailla toisen nurkissa loisimiseksi. On suorastaan sopivaa, että tätä tragediaa rahoitetaan samalla tavalla, kuin Johanna Turhapuron muuta elämää.

En tietenkään sano, että nämä asiat liittyisivät jotenkin toisiinsa. Siis tarkoitus ei ole millään tasolla edes vihjailla, että Tunkki manageroi äitinsä antamaan koskettavan haastattelun Seiskalle, että saadaan maksettua sen seuraavan luukun takuuvuokrat. Haluan vielä täsmentää, että en edes epäile, että Marja Tukiaista on viety kuin pässiä narussa ja Tunkki on parittanut äitinsä yksityisyyden Suomen suurimmalle medialle. Ettei nyt jäisi kenellekään pienintäkäänä mahdollisuutta ymmärtää virheellisesti sanomisiani, haluan painottaa, että henkilökohtaisesti en pidä todennäköisenä, että Marjakin on aito Tukiainen, Tunkki kusettaa (myös) äitiään ja äiti tekee edelleen parhaansa, ettei esikoistyttären roihuavat mielenterveysongelmat ja aistiharhat vahingossakaan helpota - puhumattakaan täydellisestä kyvyttömyydestä edes alkeelliseen elämänhallintaan.

On täysin sattumaa, että Tunkki oli hetken koditon, Tunkki on kertoillut kavereilleen äidin maksaneen uuden luukun takuuvuokran ja Marja antoi haastattelun Seiskalle. Nämä asiat eivät siis liity millään tavalla tai tasolla toisiinsa. Yhtään mitenkään.

Nyt kun on saatu alta pois tämä vankka uskoni siihen, että Marja ei missään tapauksessa nöyryyttänyt itseään, että Tunkilla on taas joku luola mihin koirat voi paskoa, voidaankin pikaisesti tarkastella mitä Seiskan tiimi tinkimättömiä journalisteja Marjasta tiristi.

Haastatteluhan oli tietenkin ihan järkyttävää paskaa. Paska kuvaa hirmu kivasti sekä haastattelun henkeä, sisältöä, viestiä, haastattelupaikkaa ja otsikkoa. Jos journalistiliitto lanseeraisi anti-pulizerin, niin tämä äitiNI Marja Tukiaisen ristiretki faktoja oikoessa olisi kova pala kenelle tahansa skeidamedian osaajalle. Tarun mukaan kuningas Midaksella oli kosketus, joka muutti kullaksi, voin nyt raportoida, että Seiskan kosketuksella on oma muotoa ja tuoksua muuttava vaikutuksensa.

Harmillisesti mainittua anti-pulizeria ei toistaiseksi jaeta, joten vähintä mitä voin tehdä, on ojentaa oma kaino tunnustukseni Team Tukiaiselle ja Seiskalle:



Haastattelu on niin monella tasolla häiriintynyttä ja moraalitonta vanhan naisen irstasta nöyryyttämistä, että siitä on vaikea kirjoittaa lipsahtamatta synkkään nettivihaan. Joskin on pakko sanoa, että itsensänöyryyttäminen on vahvasti Tukiaisilla geeneissä, eli ei siitä Seiskaa voi syyttää. Seiska tarjosi Marjalle pätkän narua, Tunkki antoi yleisöstä ohjeita solmun tekemiseen ja Marja itse päätti hirttää sillä itsensä.

Tästähän toki voi tulla sellainen kuva, että olisin jotenkin tuohtunut Marjalle, paheksuisin haastattelun antamista tai olisin jotenkin muuten kovin latautunut aiheesta. Höpsis, en tokikaan. Kyllähän jokainen varmasti ymmärtää, että ei se Marjallekaan helppoa ole varmasti ollut. Tunkey Kong on kuitenkin sen lapsi, glamouriin on varmasti turruttu, Tunkki manipuloi ihmisiä teollisessa mittakaavassa ja on kroonisesti kusessa elämänsä kanssa, ollut vuosikymmenen.

Ei noista lähtökohdista varmastikaan kukaan äiti ainakaan mitenkään automaattisesti toimisi "järkevästi". En myöskään ole ihan varma, että Marja edes tajuaa miten hölmöä on ajatella, että voi antaa haastattelun kahden päihdeongelmaisen väkivalta- ja moniala-rikollisen kusentuoksuisesta elämästä ja sillä "oikaista käsityksiä" , ylipäätään saavuttaa jotain positiivistä. Tuskin on mitenkään itsestään selvää, että Marja edes pystyy, saati haluaa nähdä Julian ja Johannan elämää siten kun sitä on eletty. Näiden kahden kohdalla voi hyvällä omallatunnolla sanoa, että tieto lisää tuskaa.

Mutta miten tollaseen sitten pitäisi suhtautua? Siis siihen Seiskan juttuun. Tämä onkin ikuisesti pinnalla keikkuva teema. Näitä uuvatteja kuuluu, pitäisi, kannattaisi tai ainakin olisi hyvä ymmärtää. Joka vuosi tarve intensiiviselle ymmärtämiselle vain lisääntyy ja sitä vaativat satunnaiset kommentoijat eri foorumeilla.

Tunkin osalta sitä ymmärtämistä pitäisi harjoittaa mittavasti, koska yleisesti tunnutaan ajattelevan, että Tunkki on mieleltään järkkynyt. Se on vähän "hullu", joten ei sen sanomisia voi samalla tavalla ottaa, kuin jonkun täyspäisen. Eli nyt vuosia jatkunut vihapuhe, rasismi, ihmisten jatkuva haukkuminen, syytteleminen, viikottaiset valheista kiinnijäämiset ovat kaikki vain... mitä? No ne on vaan niitä Johannan juttuja. Ei se oikeuta kiusaamaan Johannaa ja onhan se nyt melkosen mautonta sairasta ihmistä haukkua.

Niin. Onhan se mautonta, eikä tästä sen jatkuvasta kiusaamisesta hyväksyttävää saa mitenkään. Mutta toisaalta jos koskaan on ollut vähemmän mautonta kritisoida tai solvata jotakuta, niin eikö Johanna Tukiainen ole siltä osin erittäin hyvä kandidaatti?

Tuollainen lukuisia kertoja tuomittu väkivaltarikollinen, jonka rasismikin on sitä ihan kaikkein aidointa vihapuhetta, kuten "pahimmat sairaudet tulee afrikasta", white power henkistä "valkoiset on vaan parempia, korkeemmalla tasolla" juttua? Kun siis kyse ei tosiaan ole mistään köykäsestä maahanmuuttokritiikistä ja rasismin kanssa flirttailusta, vaan ihan suoraa redneck rasismia ja tähtäimenä lausunnoille tuntuu olevan aina mahdollisimman suuri yleisö. Jos noita Tunkin aivopieruja lipsahtaisi persun suusta, niin asiaa puitaisi korkeimpaa oikeutta myöden. Harva uusnatsikaan kehtaa nykyään luukuttaa tota materiaalia omalla nimellään.

Puhumattakaan niistä sen ihan käsittämättömistä homokommenteista, että on sairasta vetää toista perseeseen yök ja onneksi isäni ja veljeni ei ole homo ja kermana kakun päällä se juntti itse on vuoroin lesbo, hetero ja nyt tällähetkellä bi-seksuaali. Tämä siitäkin huolimatta, että matkanvarrella Tunkki on kuitenkin järjetänyt lukuisille homoseksuaaleille kyytejä helvettiin.

Olen jo vuosia ihmetellyt miten kukaan viitsii ottaa asiakseen puolustella tuollaista ihmistä. Sanoisin, että se on melko ennenkuulumatonta. Ihmettelen myös miten Tunkin puolustamisesta ei tunnu jäävän näille moraalinvartijoille itselleen minkäänlaista tahraa takkiin. Kysehän siis tosiaan on melko käsittämättömästä törkyturvasta, eikä sen edesottamuksista oikein positiivista voi keksiä.

Mutta entäs ne muut Tukiaiset? Mitenkäs niihin kuuluisi suhtautua? Markku oli ennen ihana nallekarhu ja kultakello oli kuumana ranteessa. Nyt isä onkin ihan osastokamaa, kun se erehtyi arvelemaan Hymylle, että mitään glamouria ei varsinaisesti ole koskaan ollutkaan. Tunkki solvaa keskimäärin kuukaudessa isäänsä saman verran, kuin keskiverto Suomalainen koko elämänsä aikana. Isukin edesottamukset on vahvasti dokumentoitu tunkin itsensä toimesta jo vuosikausien ajan, mutta isukki ei ollut itse julkisuudessa muuten kuin FC:ssä. No nyt se on sitten kai vapaata riistaa, kun se niitä juttujaan on tilittänyt lehdessä ja FC:ssä ja tuskin kukaan Markkua enempää tai pahemmin voisi edes haukkua, kuin esikoinen itse. Samanlaista yleisöä on ainakin mahdoton saavuttaa solvauksille.

Iskän homofiiler ja muut Tukiaanisen Testamentin siteeraukset on ihan legendaarisia, mutta siitäkin huolimatta epävirallisessa rankingissä Papabear lienee tällä hetkellä se kaikkein vähiten kilahtanut Tukiainen, kun kolmas sisko Joel, ei toisaiseksi ole halunnut minkäänlaista julkisuutta. Joelin oma mielipide tosin ei ole estänyt Tunkkia jankuttamasta Joelin olemassaolosta ja julkisuuden kammosta.

No mites se Marja ja tämä paskaksi luonnehtimani artikkeli Seiskassa? Ennen vanhaan aika säännöllisesti joku spekuleerasi, että Marja se muuten on varmasti se älyn ääni siellä Sollentunassa. Marja piti lättynsä kiinni ja nieli Tunkin heittämää lokaa suorastaan ihailtavasti. Marjasta ei siis tiedetty oikein mitään, eikä sen roolia tässä sirkuksessa kukaan tiennyt ja melko yleinen käsitys skenessä oli, että Marjaa ei näihin Tunkin sekoiluihin sotketa, se on osaton, annetaan sen olla rauhassa. Olisiko "meidän" tarvinnut tietää Marjan roolia ja onko sitä nyt sopivampaa puida, kun on rahasta annettu lehteen haastattelua glamourista ja speksattu hautaan kerenneen Julian lapsuus, nuoruus ja kuolema?

Voiko oikeutetusti ajatella, että Marjan osuutta näissä spektaakkelin omaisissa bakkanaaleissa sopii puida nyt, kun Marja on naamallaan ja nimellään tullut - Tunkin puheiden mukaan loppuunmyydyssä Seiskassa - heristämään sormea, oikaisemaan asioita ja esiintymään omana itsenään? Kun nyt on käynnyt ilmi, että Marja on vähintään yhtä kuutamolla, kuin esikoinen ja tieto on meille myyty rahasta, niin miten se pitää suhteuttaa siihen, että Tunkey Kong on kuitenkin aina Marjan lapsi? Jokainen varmasti itse päättää miten paljon haluaa "antaa anteeksi" ja ymmärtää, mutta vähemmistö oletettavasti kiistää sen yksinkertaisen seikan, että Marja ihan itse avasi dialogin.

No mitä siitä Marjasta ja sen antamasta kaapelintuoksuisesta haastattelusta sitten voi sanoa? Vaikea keksiä mitään hyvää sanottavaa, mutta ehkäpä Marjaa ja hänen näkemyksiään voi ymmärtää johonkin asti ja osan siitä roskasta voi laittaa tietämättömyyden piikkiin.

Mutta silti? Mitä vittua? Ihan alkuun varmaan kannattaa koittaa pureskella jutun lööppiä "Nettiviha mursi Julian mielen!". Niin. Nettiviha oli se juttu. Minun on vaikea uskoa, että oikeaa VIHAA olisi siinä mittakaavassa esiintynyt, jossa sitä nyt Seiskan kannessa myydään. Jos jotakuta halveksitaan, niin se ei ole synonyymi vihalle edes vuonna 2014. Halveksunnalle tuskin on vaikea löytää perusteita. Jos sitä vihaa olisi ollut, niin miksi se on olennaista vuosi sen jälkeen, kun Julia pistettiin kuoppaan? Jos se nettiviha todella oli ihan otsikon edestä tärkeää, niin miten se ei ole olennaista, että Johannahan sitä nettivihaa Julialle parhaansa mukaan järjesteli? Siis silloin, kun Julia ei itse esim näyttänyt keskisormea seiska nyyssissä ja leuhkinut, ettei joudu vankilaan? Tai potki yleisöä naamaan? Tai tuomittiin monta kertaa pahoinpitelystä? Tai jäi kiinni varastelusta? Tai haukkui siskonsa, äitinsä, isänsä ja lukuisia kertoja milloin kenetkin ja wait foor it... netissä tätä hoidettiin, eli Julia itsekin osallistui nettivihaan kiitetttävästi ja tavoitti yleisönsä joka kerta.

Marjaa tuskin siitä voi tuomita, ettei äitinä laskeskele mikä oli Julian oma osuus siitä kuvitellusta tai todellisesta nettivihasta. Kuitenkin riski lipsahtaa hurskastelun puolelle on akutti, kun Marja ei ole alkuunkaan huolissaan esikoistyttären kroonistuneesta vihankierteestä. Mittakaavassa kuitenkin on tuntuvahko ero, kun Julia murtuu jostain idioottien nettinimittelystä ja Johanna lähettelee rottia ja vainoaa ihmisiä vuosikaudet, eli lähestymiskiellon ja vankeustuomioiden verran. Eihän me kai niin voida ajatella, että vihaamiset on enemmän vittumainen juttu jos se kohdistuu kosmetologiin? Jos on otsikon arvoista tilittää, että NETTIVIHA mursi Julian mielen, niin mitäs se sitten tarkoittaa, että nettiviha mahdollisimman suuren yleisön edessä on Johannan tavaramerkki, sen työtä sekä lavalla, että Seiskan livessä ja FC:ssä ja Julia oli rekrytoitu tähän jatkuvaan häiriköimiseen ja haukkumiseen mukaan?

Lopetas nyt siitä nettivahasta vaahtoaminen idiootti, mites se juttu nyt sitten itsessään... niin. hetki pitää miettiä mitä sanoo, ettei mennä tarpeettomasti mauttomuuksiin, koska se juttuhan oli siis ihan silkkaa paskaa. Marjan piiskaamisesta tuskin on kenellekään mitään iloa mutta ehkä siitä artikkelista voi jotain sanoa, kun kaikki ei välttämättä ole sitä lukenut.

Juttu alkaa isolla otsikolla "NETTIVHA JATKUU KUOLEMAN JÄLKEEN!". Ensimmäinen kappale onkin omiaan vähentämään tätä aiheetonta ennakkoluuloa internetissä. Siinä nimittäin käy ilmi, että Johanna ja Marja ovat päätyneet Julian haudalle laulamaan "paljon onnea vaan, paljon onnea vaan, paljon onnea Julia, paljon onnea vaan". Niin, siis ihan oikeasti. Johanna, Marja ja Seiskalta ainakin toimittaja, mahdollisesti myös kuvaaja lähtee Malmille laulamaan Julian haudalle Paljon onnea vaan. Mikä olisi tuota makaaberimpaa? Keksiikö joku jotain, joka olisi mauttomampaa? Siis mitä helvetten? Tuo vainajan onnittelu laululla lienee itsessään melko erikoista, mutta onko hautausmaa oikeasti oikea paikka antaa haastattelua ja ottaa kuvia? Mitä olisi mahtanut miettiä viereisellä kummulla omaa läheistään kunnioittava omainen, kun vieressä salamavalojen räiskeessä lauletaan Seiskan edessä paljon onnea? Käviköhän tuo kenelläkäään edes mielessä? Kävi tietenkin, Seiskan toimittaja tajusi alle nanosekunnissa, että nyt vuollaan taas friikeilla kultaa, tässä on taas kovaa matskua ja tän porukan hulluus saavutti ihan uuden levelin.

Juttu jatkuu siten, että Marja selostaa Julian kuoleman olosuhteet, ruumiin löytymisen, ajat ennen kuolemaa ja vaikuttaa olevan huolissaan siitä, että Johannaa aiheettomasti syyllistetään Julian kuolemasta. Niin.... tämä on nyt ehkä sellainen asia, mihin olisi helppo tarttua ja listata muutama esimerkki miksi kenen tahansa olisi helppo perustella tietynlaista syyllisyyden taakkaa esikoisen toimissa Julian kohtalon osalta. Asiaa on puitu niin monet kerrat netissä, että en nyt lähde piiskaamaan Julian raatoa ja ilmeisesti kuitenkin aidosti tytärtään surevaa Marjaa. Tämä siitäkin huolimatta, että en keksi yhtään perusteltua syytä selostaa miten se Julian raato löytyi, mitä sitä ennen tehtiin jne. En ymmärrä miksi äiti sellaista haluaa vapaaehtoisesti kertoa julkisuuteen, mutta vika voi toki olla minussa.

Tämä Julian kuolemasta selostaminen kulminoituu seuraavasti:
"Marja haluaa oikoa huhuja, joita Julian kuolemasta liikkuu.
-Julia ei tehnyt itsemurhaa. Hän ei ottanut lääkeyliannostusta. Eikä hän koskaan käyttänyt huumeita."
On mahdoton sanoa valehteleeko Marja tietoisesti, onko tuo vain Marjan tapa suojella muistoa lapsestaan vai onko Marja aidosti tietämätön sisarusten railakkaasta glamourista, mutta toin tuon nyt esiin lähinnä siksi, että tuo on ihan käsittämättömän ironista. Ironista siksi, että tuo on sitaatti Seiskasta, samoin kuin tämä:

http://www.seiska.fi/Viihdeuutiset/Julia-sisko-vasikoi-tuomitun-Tuksun-Kaytti-kovia-huumeita/1006102
"Julia-sisko vasikoi tuomitun Tuksun: Käytti kovia huumeita!Viihdeuutiset 05.06.2013 12:39 
Kohublondi Johanna Tukiainen tuomittiin viime viikolla kahden kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. 
Seiskan haltuunsa saamista kuulustelupöytäkirjoista selviää, että Johanna käytti kyseisenä iltana kovia huumeita, ainakin mikäli Julia Tukiainen puhui kuulusteluissa totta. 
–Mä tanssin, poltin tupakkaa ja vedin amfetamiinia, Julia myönsi poliisille. 
–Johanna on tosi vaikea sitten kun se juo. Ja sekin oli vetänyt amfetamiinia, niin sille tuli jotain ongelmia ihmisten kanssa, Julia kertoi kuulusteluissa."
Mitähän Marja mahtaisi ajatella tuosta? Äitinä lähtee vartavasten oikomaan Seiskaan väärinkäsityksia Julian tekemisistä. Siis samalle lehdelle, joka raportoi Julian huumeiden käytöstä. Jos Johannaa on tosiaan täysin aiheetta syyllistetty Jullen kohtalosta ja oiottavaa on, niin mitenköhän Marja kokee Seiskan roolin näiden oikomista vaativien asioiden ansioituneena levittäjänä? Tähän tuskin saadaan vastausta, mutta on kai tämäkin ihan omanlaisensa kummallisuus tässä saagassa, jota nyt tuotetaan MC Tukiaisen Sollentunan chapterissä.

Sitten päästäänkin siihen nettivihaan. Marja myöntää, että molemmat tytöt ovat "töpänneet" ja muistaa mainita osuvasti, että ketään meistä ei ole virheetön. Näinhän se on, kaikkihan me täällä toisinaan tyritään. Marja kertoo myös satunnaisesti lukevansa netin keskustelupalstoja ja surevansa sekää tytärten, että kirjoittajien puolesta.
"- Ajatelkaa, Juliaa haukutaan netissä vieläkin, vaikka hän on kuollut, Eivätkö haukkujat ymmärrä toimintansa rumuutta? Aivan kuin haukkujat eivät käsittäisi, että Juliaa ei enää ole. En tunnista tytätäni niistä kauheista kirjoituksista, Marja sanoo" 
Minusta on oikeastaan ihan kiva ja armollista, että Marja ei tunnista tytärtään niistä kirjoituksista. On varmasti kaikkein eniten Marjan kannalta hyvä, että Marja ei itseasiassa edes tunne tytärtään. Siitä tuskin olisi kenellekään mitään iloa, että Marja tietäisi mitä kaikkea siskokset kerkesivät puuhata ennen kuin peli vihellettiin poikki. Mutta. Onkohan kuitenkin niin, että haukkujat eivät ole ne ainoat, joilla on vaikeuksia käsittää, että Juliaa ei enää ole? Pidetään kuitenkin mielessä, että Marja antaa haastattelua siellä haudalla ja luikauttaa esikoistyttären kanssa pienet onniteluveisut ja saadaanhan siitä ihan hyvät kuvat lehteen. En ihan ymmärrä miten tuo ajatuksenjuoksu on mennyt.

On epäilemättä ikävää, että omaa tytärtä haukutaan, enkä soisi kenenkään joutuvan Marjan tilanteeseen, koska sellaista tuskin kukaan ansaitsee, mutta onkohan tuo ihan järkevää toimintaa? Epäilemättä esimerkiksi minä olen yksi näistä kovista solvaajista ja omalta osaltani vastuussa Julian mielen murtumisesta. Syystä tai toisesta minulla ei kuitekaan ole omista sanomisistani edes niin vähän huono omatunto, kuin Julialla oli omista tekemisistään, Johannasta puhumattakaan.

Seuraava osuus onkin sitten omata mielestäni se kaikkein häiriintynein. Marja siirtyy nettivihasta sujuvasti ulkomaille ja jos sitä ei olisi erikseen mainittu, olisi mahdoton tietää onko äänessä Marja vai Johanna, mutta Tukiaiseksi jutut kyllä tunnistaa välittömästi. Kuin tilauksesta Marja oikaisee Markun väitteet mielikuvitusglamourista ja epäilenkin, että juuri tämä kohta on eritoten miellyttänyt esikoista.
"Petolliset ihmissuhteet ja nettiviha rikoivat Julian monta kertaa. Ulkomailla heillä oli parempi olla. Näin tyttöjen glamourelämää Miamissa, missä he viettivät paljon aikaa. He löysivät amerikkalaiset poikaystävät, jotka tapasin. Upeita kartanoita, hienoja autoja ja luksusveneitä, Marja sanoo"
Nyt on haastavaa olla olematta kovin ilkeä. On nimittäin mielestäni melkoisen vastuutonta herkutella jollain tyttöjen glamourelämällä ja amerikkalaisilla poikaystävillä. Etenkin kun näiden puuhien todenperäisyys on vähintäänkin kyseenalaista ja vaikka olisi tottakin, niin puhutaan asioista, jotka tapahtuivat noin 10 vuotta sitten ja sen jälkeen onkin sitten kynnetty pitkin ojia, paskottu housuun, asusteltu vanhempien nurkissa ja harjoitettu lain ja etenkin leimallisen uskovaisen perheen näkökulmasta erittäin kyseenalaista toimintaa. Vastuutonta tuossa kuitenkin on minusta se, että toinen noista puupäistä elää sitä miamin luxusta saumattomasti edelleenkin.

Etenkin kun Marja on tosiaan ihan kamalan huolissaan esikoisen jaksamisesta ja hyvinvoinnista. Tämä haastattelu varmasti on juuri sitä, mitä Tunkki tarttee, että se irrottautuu tuosta oravanpyörästä ja tekee sille kymmenen vuotta jatkuneelle syöksylle jotain. Aika vaikea on näiden suitsutusten jälkeen epäillä Marjan roolia noiden kahden tampioin maailmankuvan kehityksessä. Äitin tyttöjä, niin kai vois sanoa?

Loppujuttu onkin sitten siskosten lapsuudesta. Julia oli poikatyttö, Johanna taas prinsessa. Niistä tuli erottamattomia ja blaa blaa blaa. Lapsuus oli sellasta tosi tavallista ja Marja epäilee, että se on pettymys monelle. Loppua kohden minulla oli vaikea tunnistaa Marjan kuvailemaa tytärtä Juliaksi. Marja nimittäin kertoo, että Julia oli: ahkera, älykäs, yritteliäs ja urheilullinen. Kaitpa Juliaa noinkin voi halutessaan kuvailla, mutta henkisesti kannattaa valmistautua siihen, että suurella yleisöllä saattaa olla erilainen käsitys ja tuntuvia haasteita tunnistaa juuri näitä piirteitä Jullessa. Sääli, että yhdestäkään Marjan kuvailemasta ominaisuudesta ei ikinä tihkunut ainoatakaan esimerkkiä julkisuuteen. Näyttö päinvastaiseen suuntaan sen sijaan oli kattavaa kautta linjan ja jotteivat ne unohtuisi, Johanna Tukiainen aina muistaessaan ylläpitää tätä käsitystä.

Tästä päästäänkin sitten siihen, että ketään ei kiinnosta. Äkkiseltään ajateltuna, tuohan on ihan lööperiä, minuakin kiinnostaa, sinä jokä tätä luet, sinuakin kiinnostaa. Monia ihmisiä kiinnostaa. Mutta ja tämä on iso mutta. Ei ihmisiä yleisesti kiinnosta, itseasiassa jäätävä enemmistö ihmisistä ei joko tiedä Tunkista tai muistaa sen jonain epämääräisenä bimbona, joka sekstaili Iken kanssa. Ei kai sitä joka ikisessä lehtijutussa erikseen mainittaisi, jos Tunkki tunnettaisi jostain muustakin?

Me Tukiaanisiin tekemisiin vihkiytyneet tuskin ollaan sitä kohderyhmää, joka muuttaa mielipidettään, kun Marja, Johanna, iskä tai joku kymmenistä Tunkin manipuloimista kätyreistä ilmestyy jonnekin vähän oikomaan käsityksiä. Nämä tälläiset tyttären haudalla, suoraan Tunkin sanelusta annetut haastattelut tuskin parantaa tilannetta mitenkään. En ymmärrä miten sitä Julian työsopimusta Dollsdancerssissa ei voisi jo pikkuhiljaa pistää poikki, kun se Tunkin vuosia jatkunut Julian nöyryyttäminen oli aavistuksen mautonta jo sen eläessä. Nyt Jullen raadolla ratsastaa kolme Tukiaista jo toista vuotta. Äkkiseltään vois joku luulla, että Julia oli tunnettu henkilö muutenkin kuin Johannan siskona.

Tämä toiminta on jotekin niin typerää, että siihen on vaikea keksiä mitään vertauskuvaa. Vähän samoissa sfääreissä mentäis, jos hakaristeillä tatuoitu skinhead julkasis vanhan luokkakuvan, jossa se seisoo somalin vieressä ilman pesäpallomailaa ja tällä sitten perusteltais sitä, että kyseessä on vaan huoli sananvapaudesta ja maahanmuuttokriittisyydestä. Kun nämä kaksi paviaania tosiaan on ihan omanlaisensa ilmiö, niin eiköhän se ole kaikille muille itsestäänselvää, että mitään ei ole tehtävissä. Miksi edes pitäisi yrittää? Välillä tuntuu, kuin nuo muut Tukiaiset ihan tarkoituksella vauhdittaa sitä sen alamäkeä.

Tunkki on takuulla ainoa ihminen, josta ihan yleisesti julkisuudessa on sellainen käsitys, että se on tukevasti sekasin. Siis silleen ihan aidosti kajahtanu kylähullu. Tätä pystyy käyttämään selityksenä sille, että Tunkkia pitää ymmärtää, eikä sitä saa solvata ja silti Johkivihaa hillitsevä voi kokea ettei itse ole loukkaava. Tuskin ketään muuta tosiaan voi kutsua hulluksi ja se on kohteliaisuus. Eihän Tunkin hölmöilyistä pääsääntöisesti kirjoita kuin pari julkaisua, kaikki muut välttelee sotkeutumasta sen sepustuksiin. Mistähän siinä mahtaa olla kyse, sitä voi jokainen miettiä. Jokainen voi kysästä itseltään jättäiskö yksikään lehti kirjoittamatta jos kuka tahansa levylle saakka musiikkia julkaissut artisti kertoisi FC:ssä tulleensa raiskatuksi. Laskujeni mukaan Tunkki on mielestään tullut raiskatuksi neljä kertaa siten, että näihin on tarttunut ainoastaan Hymy ja/tai Seiska.

Viimesin näistä mystisistä raiskauksista tapahtui viikonloppuna. Kaava on taas jotain ihan käsittämätöntä. Ensin Johanna lähtee Sollentuunakseen, liekittää mennessään, että siellä on hyvä olla, sinne on hyvä päästä, otetaan kuvia tädistä ja kristallikruunusta ja blaa blaa blaa. Ensin ollaan päivä ihan tosi kovassa kännissä ja häpäistään vieraiden edessä koko perhe. Sitten onkin aika tarttua töihin ja julistaa koko kansalle, että tänään saa muuten Tukiaisen ukon tytär meisseliä mekkoon.
Tanaan loppuu pitka selibaattini! :) 
Käyttäjältä Johanna Tukiainen
16.11.2014 17:40 
Silja Linella miehia kylla riitti jonoksi asti ja nukuin vaatteet paalla jonkun komistuksen vieressa. Mutta olen tarkoituksella pidattaytynyt seksista, koska olen odottanut ruotsalaisen juristimieheni tapaamista. Tapasimme hänen kanssaan jo 3-vuotta sitten, sen jälkeen kun olin hakenut avioeron Artosta. Aloin kuitenkin seurustelemaan Urbanin kanssa. Meidän suhde kesti vuoden. Tapasin viime kerralla ollessani tämän juristin ja tänään tapaamme uudelleen. Hän on tumma, pitkä ja komea joka on myös lapsi-ja eläinrakas. Ja taatusti hetero heh......;). Julia tosin toivoi meille molemmille amerikkalaisia miehiä, mutta ei tästä elämästä vielä ikinä tiedä, mitä tapahtuu! ;) Ruotsissa mulla on myös hyvä olla katkolla. Huomasin ettei viinan läträämisestäni tule mitään Helsingissä, en meinannut päästä putkestani eroon. Suoritan tosin velvollisuuteni Suomessa, teen pikkujoulukeikat ja sen jälkeen se on Adios Suomi.

Tarjotaan näädille todisteita siitä, että Tunkki käy satunnaisesti suihkussa ja pesee sitä päätään. Äksyn (oletettavasti Jasminen) tukkahiustuotteita on armosta käytetty.
Valmistautuminen alkakoot treffeille!! :) 
Käyttäjältä Johanna Tukiainen
16.11.2014 19:56 
Ensin pesen äksyn hiustuotteilla tukkani, sen jälkeen vetäisen Ferrerin mekon päälleni ja se on menoksi swarowskin 14cm korkokengissäni! :)
Ruotsalaisen deitin luonnakin paiskitaan töitä ja päivitetään suoraan kiihkeiden treffien kesken Liveä:
Treffini luona! :) hän diggaa Marilyn Monroesta 
Käyttäjältä Johanna Tukiainen
16.11.2014 23:46 
Meillä on nyt jo yksi ihailun kohde! ;)
Tähän mennessä kaikki luistaa. Tunkki on makoillut matkalla hytissä komistuksen vieressä ja tietää, että tänään nussitaan. Suihkunraikkaana tienpäälle ja paikanpäältäkin päivitystä, "treffi" tykkää Marilynistä, mikä voi mennä pieleen? No ihan kaikki mahdollinen. Live hiljenee ja Tunkki siirtyy Faceen:


Tätä tapahtumienkulkua kannattaakin vähän pureskella ja voin vakuutta, että kaikki mitä näet, on todellisuutta, et näe unta. Tähän mennessä asiat todella ovat menneet niin, että Tunkki julistaa lopettavansa selibaatin, poikkeuksellisesti peseytyy, päätyy "deitin", eli silloisen juristi poikaystävänsä luokse ilmeisenä tarkoituksena tulla kynnetyksi. Lopputuloksena Tunkki tulee kaapista ja ilmoittaa, että tuli raiskatuksi. Samalla saadaan lisäselvyyttä ruotsalaiseen käytäntöön, johon mitä ilmeisemmin ei kuulu raiskauksista raportoiminen poliisille, vaan se ilmoitetaan Facebookissa suomalaiselle homo kaverille.

Ihan kuin tässä ei olisi riittävästi kestettävää kenelle tahansa, mutta kun tämäkin poikaystävä osoittautuu sekä vitun hulluksi, että raiskariksi. Minusta voi aiheesta sanoa, että Tunkilla ei kyllä ole ollut onnea rakkaudessa, kun puolet sen poikaystävistä, eli deiteistä on raiskannut sen, osa lukuisia kertoja.

Ollissa näen kyllä potentiaalia. Vetovoima-kommenteista näkee, että kaverilla on pelisilmää ja ajoitus kohillaan.

Nooooooo, me nettivihaajat tietenkin ollaan skeptisiä kaiken suhteen, oltais jopa suihkussakäymisen suhteen, mutta siitä on kuva. Onneks oman maan nainen ei ole omassa maassaan, vaan tulee poikkeuksellisesti raiskatuksi siellä ulkomailla, mihin ollaan oltu menossa viisi vuotta. Kyllä nyt kelpaa, kun siellä on koko bändi tukemassa esikoistytärtä sekä kaapistatulon suhteen, että raiskauksen osalta. Wroooooooong, päin persettä meni sekin:


Niin, että siitäs saitte koko perheeNI, erityisesti Jasmine. Kyllä ois kannattanut kuunnella Tokoita. Jos joku miettii mitä nainen yleensä tekee tultuaan raiskatuksi, niin on mulla siihenkin tarjota vastaus. Sellanen just viinipäissään raiskatuksi tullut ja perheensä hylkäämä nainen nimittäin lähtee laivalla kotiin, vetää siellä perseet olalle, tunkee väkisin baarissa lavalle, esittelee torttua yleisölle, lentää baarista ulos ja päätyy laivan putkaan. 

Miksi Tunkki menee suomessa sairaalaan ja lupaa seikkaperäisen reportaasin reiden raiskausmustelmasta? No yksi mahdollinen selitys voisi olla vaikkapa se, että eräiden arvioiden mukaan Tunkilla olisi ollut tänään oikeuslaitoksen hyväksymää hyväntekeväisyystyötä kalenterissa ja on vallankin mahdollista, että sinne ei ole päästy. Oma arvaukseni on, että Tunkilla tulehtui munuaisaltaat akuutisti ja nyt tarttetaan joku kuponki, ettei hyväntekeväisyystyö muutu merenrantahuoneistoksi Hämeenlinnan naisvankilassa. 

Tunkkia aina epäillään ja syytetään jekuttamisesta, minäkin olen siihen joskus sortunut. Nyt kuitenkin täytyy sanoa, että kun Tunkki lupaa lopettaa selibaatin, niin se selibaatti tosiaan lopetetaan vaikka pitäs käydä suihkussa ja tulla raiskatuksi. Ei ainakaan voi sanoa, ettei Tunkki tekis tosissaan duunia sen Seiskan maksaman noin 900€ palkan eteen. Ei kannata olla katellinen, glamour ei todellakaan ole heikkohermoisen ihmisen juttu.

Jep jep, kuinka tälläsestä raiskauksesta voi vääntää vitsiä. Niin, se onkin ihan hyvä kysymys. Varmaan tosi moni oikeasti raiskatuksi tullut kysyy ihan samaa ja taas on maailmassa muutama nettivihaaja lisää, kun Tunkki vetää tota yhden naisen performanssia tinkimättömällä ammattitaidolla. Mietin tunnistaakohan Marja noista Tunkin kirjoituksista ja tekemisistä tyttärensä? Pystyykö ihminen halutessaan kusettamaan itseään niin paljon, että tässäkään ei ole mitään ihmeellistä? Vieläkö Tunkin tulevaisuus on mietitty siten, että esikoinen muuttaa Sollentunaan turvaan pahaa maailmaa ja uskotaanko siihen samalla hartaudella, kuin Seiskan haastattelussa?

tiistai 14. lokakuuta 2014

Öinen kohtaaminen patterin kanssa

Tavoistani poiketen aloitan kirjoitukseNI vuotamalla julkisuuteen virallisen asiakirjan. Sain Mikko Paaterolta virallisen muistion Johanna Tukiaista kohdanneesta traagisesta Artoutumisesta. (Artoutumisen sanakirja määritelmähän on seuraava: "toimenpide tai tapahtumasarja, joka valmistelee ikenet nautinnollisen suuseksin antamiseen. Artoutuneesta henkilöstä käytetään myös nimityksiä ruutana ja hampaaton kallioon katoaja"). Kyseessä on siis rikosilmoituksia vastaanottaneen konstaapelin omat muistiinpanot tutkinnan pojille. Tätä ei siis missään tapauksessa saa levittää interneteissä eteenpäin, sillä se ei ainoastaan vaaranna tämän mysteerin tutkintaa vaan aiheuttaa minulle henkilökohtaisesti ongelmia. Paaterohan ei siis saisi näitä levittää erilaisille bloggaajille, mutta saunaillassa kaikki on mahdollista.

Ja asiaan:
Tukiainen saapui tekemään rikosilmoitusta vahvasti päihtyneenä ja selvästi tuohtuneena. Ymmärtääkseni tarkoituksena on taas haastaa ihmisiä kovaan rikostutkintaan. Tältä osin Tukiaisen käsitykseen ei edelleenkään ollut mahdollista vaikuttaa. Pyrin selventämään Tukiaiselle, että tutkinnassa ei ole erilaisia kovuusasteita ja tylsässä virastokielessä kysymyksessä on joko tutkintapyyntö tai rikosilmoitus, eikä kumpaakaan voi suorittaa Facebookissa.  
Kiistatonta tapahtumissa on ainoastaan Tukiaisen ulkosesta olemukesta selkeästi havaittava mustelma leuassa ja kaksi katkennutta etuhammasta. Huulten turvotuksen osalta ulkonäkö vastaa tietojärjestelmästä löytyviä pidätyskuvia 1:1.
Tukiaisen oman kertomuksen mukaan asia on "juristien tuomiota vaille valmis istuttavaksi". 
Tukiainen vaati äänekkäästi tekijälle ehdotonta vankeutta ja ihmetteli myös selvästi kihtyneenä miten on mahdollista, että Särmäkari ja Arto Länsman voivat olla vapaalla jalalla. Pyrin selventämään rikosoikeudellista prosessia Tukiaiselle. Kerroin, Tukiaisen jatkuvasti keskeyttäessä, poliisin suorittavan asioista esitutkinnan, syyttäjän nostavan syytteet ja oikeuden arvioivan näytön. Myös tämä keskustelu onnistui heikoin tuloksin. Käsitykseni mukaan Tukiainen on erityisen tyytyävinen juristiinsa. 
Tukiaisen kertomus tapahtumien osalta on mahdollista tiivistää seuraavasti:
Hän ei ole pahoinpidellyt itseään ja siitä on todisteena kuvia, nämä kuvat ovat nähtävissä "Seiska Livessä", jossa Tukiainen omien sanojensa mukaan työskentelee. Pahoinpitely on "varma tieto" ja Tukiainen tietää syylliset. Kysyttäessä Tukiainen listasi pääepäillyiksi: "Susanna Ingerttilä (ex-Sievinen) tai joku heidän piiristään, myös Martina Aitolehti ja hänen kaverinsa ovat epäiltynä. ". Ihmeteltyäni laajahkoa epäiltyjen joukkoa Tukiainen ilmoitti, että viimeistään taivaassa tekijöitä rankaistaan. En katsonut aiheelliseksi kommentoida.   
Tapahtumien kulun osalta Tukiaisen muistikuvat ovat tarkemmat ainoastaan ajankohdan osalta. Tukiaisen kohtaama väkivalta on tapahtunut "n. klo 3.30 aamuyöllä". Varsinaisesta tapahtumasta Tukianen kertoi seuraavaa: "joku on lyönyt mun kasvot joko patteria tai asfattiva päin niin että etuhampaani ovat kaikki haljenneet, leukani on murtunut ja silmäkulmani on ummessa". Yritin selventää Tukiaiselle, että jutun tutkinta muodostuu haastavaksi, jos asianomistaja epäilee tulleensa klo 3.30 pahoinpidellyksi joko ulkona asfalttia vasten tai sisällä patteria vasten ja tekijöiksi kerrotaan kaksi ihmistä tai heidän lähipiirinsä. Painotin myös, että Tukiaisen omat edellytykset selvittää rikoksia eivät parane televisiota katsomalla. 
Tukiainen vaati, että asiaa käsitellään oikeudessa rasistisena viharikoksena. Keskeytin Tukiaisen äänekkäät vaatimukset kertaamalla prosessin ja painotin, että poliisi ainoastaan tutkii, syyttäjä syyttää ja oikeuslaitos päättää seuraukset. Tiedustelin myös miten itseään "oman maan naiseksi" kutsuva henkilö voi johtua rasismin kohteeksi suomessa, kun kaikki tekijöiksi listatut henkilöt ovat suomalaisia. Tukiainen ei tarjonnut lisäselvitystä perusteluiksi, vaan tyytyi toteamaan, että ilmeisesti tummaihoiset ovat sallitumpia kuin hän. En katsonut aiheelliseksi kommentoida. 
Tukiainen suotui poistumaan paikalta vasta, kun ilmoitin, että en ole kiinnostunut "treffiseurasta", eikä poliisi maksa taksia kenellekään, mutta alakerrassa on kyllä tilapäiseen majoitukseen soveltuvia tiloja. Tukiainen ilmoitti lähtevänsä siskonsa luokse taivaaseen. 
En kirjannut asiasta rikosilmoitusta, koska Tukiaisen käsitys illan tapahtumista ja tekijoistä ovat ristiriitaiset jopa Tukiaisen itsensä kanssa. Vammojen osalta ainakin leuan murtuminen ja silmäkulman umpeenturpoaminen eivät ole yhteneviä silmämääräisten havaintojen kanssa. Tukiainen leukaansa säästelemättä selvensi tapahtumia kovaan ääneen, eikä silmäkulma ollut turvonnut umpeen. Kaikki merkit viittaavat siihen, että Tukiainen on kaatunut humalassa, eikä muista edelleen jatkuvasta humalatilastaan johtuen tapahtumista mitään. 
Kirjasin kuitenkin Tukiaisen ilmoituksesta tutkintamuistion siltä varalta, että tapauksen tutkinta osoittautuu tarpeelliseksi jonkun toisen osapuolen ilmoituksen johdosta, esimerkiksi Tukiaiseen kohdistuvien vahingonkorvausvaateiden osalta.  
-Mauri K************, Pasilan poliisitalo 
(selvyyden vuoksi: kirjoitus on fiktiota. Paatero ei valitettavasti tarjoile kovaa doksia PaskolleNI)

Poliisiin ei ole luottaminen, etenkään näissä Tunkkiin kohdistuvissa raskaissa rikostutkinnoissa. Edelleen on Arto Länsman ja Särmäkari vapaallajalla ja Jollaksessa tapahtunut kännyköiden paskassakeittely selvittämättä. Konstaapeli Maurin kirjaama muistio kyllä tukee Tunkin omia julkaisuja aiheesta.



Taas on tuttua ja turvallista Tuksuaanista ilmaisua välittömästi otsikon jälkeen... koskien minua. Tulee aina hyvä mieli näistä. 



Vain Tunkki voi tuollaisella lapsenomaisella vilpittömyydellä perustella näkemystään... no siis telkkarin katsomisella. Joku tietty saattais ihmetella miksi ihmeessä se ylipäätään katsoo aiheelliseksi painottaa, että se ei ole tosiaan muuten sitten ite piessy itteään. Suomen rikoshistoriassa tämä taitaisi olla kolmas tapaus, jossa on syytä epäillä, että kyseessä on demoninen itsensäkurittaminen. Matti Nykänenhän avasi tämän pelin ilmoittamalla, että jannu löi sillä leipäveitsellä itseään selkään. Seuraava tapaus onkin sitten Tukiaisen orgasmeista vastuussa ollut entinen aviomies Arto Länsman, joka liipas demonisesti itseään pullolla päähän. Mutta olennaista kai tässä on, että Tuksu tietää kyllä pahoinpitelijänsä... tai siis:
Mia Mari Johanna Tukiainen Tällaista toimintaa siis Helsingissä, tämä maa on muuten yksi rasistisemmeista maista joita tiedän!!!! Tummaihoisetkin ovat sallitumpia kuin minä! KUKA korvaa nämä hammasvahingot minulle???
Mia Mari Johanna Tukiainen Kaikki etuhampaani on rikottu palasiksi, leukani löyty rikki, toisen silmäni kulma on lyöty. Hampaat ovat vakavin asia! Kuvamateriaalia kyllä löytyy! Tekijänä joko Susanna Ingerttilä (ex-Sievinen) tai joku heidän piiristään, myös Martina Aitolehti ja hänen kaverinsa ovat epäiltynä. 

Mia Mari Johanna Tukiainen Johanna Kareen häissä, ihan loppuyöstä, n.kl.3.30 aamuyöllä, joku on lyönyt mun kasvot joko patteria tai asfattiva päin niin että etuhampaani ovat kaikki haljenneet, leukani on murtunut ja silmäkulmani on ummessa. Ja sitten mulle yritetään vielä selvit...
Nämä Tunkin jurrissa kohtaamat haasteet menee aina ihan samoja uria pitkin. Sepustukset on ihan käsittämätöntä paskaa. Lopulta aina käy ilmi, että jos joku on pahoinpidelty, niin tekijänä on Tunkki. Jos jotain on varastettu, niin se kolmatta kertaa varastetuksi todettu likainen riepu on Tunkin niskassa viimeistään muutaman kuukauden sisään. Kaikesta on aina ihan selvät muistikuvat, mutta silti Tunkki ei ikinä muista mistään mitään.

Syyllistä etsitään vuosikaudet, mutta alustavastihan noita tekijöitä löytyy pienelläkin varoitusajalla pitkä lista. Uusin lisäys osavastuunkantajaksi on tietty Julia... niin. Voi helvetten.


Eihän Tunkki tietty tarkoita, että se ois Jullen vika, eikä se itseasassa tarkoita mitään. Tuo on vaan tuollainen itsemurhauhkaus light. Ei se Tunkki tyhmä ole... tai no... kyllä se edelleen noita eri asteisia itsemurha uhkauksia/muistutuksia kylvää, vaikka muutaman kerran on päässyt viettämään laatuaikaa osastolla.

Eikä se tälläkään kertaa tuollaiseen "terveisin: Angstinen teini Johanna 14v" hölynpölyyn jäänyt. Taas kaivettiin isot kanuunat arsenaalista ja matka Julian luokse alkakoon.



Jaa tapat ittes vai, say it aint so.. mut mitäs jos sä tapat itses, niin eiks me näädät sitten voiteta? Eiks se tarkoittas, että sä et ookaan paljon arvokkaampi kuin itsemurhaan. Älkäät huoliko, Tunkki on askeleen edellä:



No mitäs tää nyt tarkoittaa sitten? No jos tiivistää pitäs, niin ei yhtään mitään. Tunkki seuraa käsikirjoitusta tarkalleen. Noinhan se menee. Vedetään soppaa, rähistään soossissa ja vähän kaatuillaan. Hampaat harvenee ja naama vähän turpoaa. Ihan perus pultsarimeininkiä. Tarina on tuttu ja kertojia riittää. Tollasta se sekakäyttäjän arki on.

Tunkillehan tää oli oikeasti pieni lottovoitto. Jaa miten niin muka? No siis eihän se tietenkään siitä iloitse, että kohta se voi olla katellinen Artonkin pepsodent hymystä. Kyse on Tuksun perus maneereista. Tuksuhan selittää 95% elämänsä pienistä ja suurista vastoinkäymisistä noilla sen elämän käännekohdilla. Malaria Facepalm on tarina ihan omaa luokkaansa. Siihen voi viitata oli tilanne mikä tahansa. Siellä se Tunkki makoili letkuissa, mutta kävitkö SINÄ katsomassa oman maan naista? Et käynyt, paska maa.

Tunkin ei tarvitse laihtua kiloakaan ja siis ootko sä tyhmä? Mitä vittua sä vertaat 36-vuotiasta ihmistä johonkin kuviin, jotka on otettu kun se oli 21? HALOO!?!?!?! ihmiset muuttuu. Ja siis Tunkki ei ole lihava, sen ei tarvitse laihduttaa grammaakaan, mutta stressi... katalan stressin takia tuli muutama kilo lisää. Tullu jo monta vuotta. Se oli kato se media, sinne meni avoliitto, sieltä tuli kilot, mutta onneksi koko media on raskaassa rikostutkinnassa.

Tunkkihan ei syö pillereitä, se on alkoholisti vain sillon kun sille sopii, mutta yleensä kyse on vain stressistä. Joku Tunkkia majoittanut dilleNIkin totes, että kyse on vaan stressistä ja stressi lähtee kun vetää granaattiomenaa kuorineen ja kiskoo spiruliinaa hulluna. Siis hetkinen stressi, sanoitko, että on vähän ollu vaikeeta? No totta vitussa on ollut vaikeeta  HALOO. On täysin ymmärrettävää, että tyrii vuosikaudet jo ennen siskon kuolemaa, mutta etenkin sen jälkeen. Kummiski siskoni missi Julia Tukiainen kuoli täysin yllättäen ja syylliseksi epäilen koko suomen kansan ja median lisäksi ainakin runkkaavaa isääni Markku Tukiaista. Voi kunpa vaan olis Julia kysyny, että voinko kuolla sen puolesta. Varppina oisin kuollu jos ois ollu mahdollisuus, mutta kun se kaikki tapahtu niin yllättäen ja tässä mä nyt stitten oon. Yksin.

Nyt kun se telo naamarinsa patteriin tai asfalttiin, niin täähän avaa täysin uudet mantrat. Tunkkihan ei siis ole väkivaltainen, se vaan on osittain huonosta julkisuuskuvastaan johtuen kohdannut epäoikeudenmukaisuutta oikeuslaitoksen hampaissa ja tuomittu noin kymmenestä eriasteisesta pahoinpitelystä. Ei oo Tunkkia nähty asianomistajana pahoinpitely istunnoissa... mutta NYT se kaikki on kuitattu. Tämä lehmä ei lopeta lypsyä ikinä. Kun tämäkään juttu ei koskaan johda mihinkään, ikinä ei löydy sieltä Martinan lähipiiristä sitä patteriin hakkaajaa, niin juttu jää silleen kätsysti auki ja voi kuinka ihanaa se onkaan, kun tätä juttua saadaan kuulla niin kauan, kuin Tunkissa henki pihisee. Lupaan, että jatkossa kuin varkain sujahtaa vähän joka väliin "Minuakin noin kolme järkäleen kokoista naista hakkasi hampaisiin, eikä sitäkään asiaa tutkittu hmm hmmm hmmmmmmm näemmä pitää muuttaa koko suomesta, kun jenkeissä olisin saanut suoraan miljoonia".

Ihan turha enää muistuttaa Tunkkia sen pienistä lipsahduksista, kun tämä jurrissa naamalleen pannuttaminen... tai siis törkeä pahoinpitely on kuitenkin noin tuhat kertaa traagisempi kohtalo, kuin sen kaikki kepposet yhteensä.

Mut eipä kai tässä kummempia. Seuraavat askeleet Tunkin uralla onkin sitten kodittomana sossuntukien odottaminen ja kiertue päihdehoitoloissa muiden deekujen kanssa. Sweet home alabaaaama.

maanantai 22. syyskuuta 2014

Back in Business - täysillä.

alkaa ihan harmittamaan, kun jo toistamiseen lyhyen ajan sisään tulee naputeltua kovaa gospelia aikamme suurimman tähden edesottamuksista. Puolustaudun sanomalla, että tämä on ikään kuin jatkoa edelliseen vuodatukseeNI.

Tuksuhan on siis Back in business, eli elämää as usual. Rytmipossun saa siis edelleen tilattua (mielellään lounge-henkiseen) kantabaariin esiintymään. Edellyttäen toki, että mahdollinen tilaaja löytää jonkun toimivan prepaid-numeron tai tavoittaa vielä keikkaa välittävän tahon jollain muulla keinolla. Millaista on, kun ollaan back in business -kiertueella, kysyt? No netti on täynnä niitä suoraan photoshopattuja videoita ja kuvia, joissa ihan kiusallaan tehdään Tunkista järkyttävä "läski", niin kuin Tunkki itse sanoisi. Läski kuuluu tietenkin lainausmerkkeihin, ei sen takia, että Tunkki lainaisi jotain lausuntoa, vaan siksi, että se ei siedä tuota sanaa yhdistettynä itseensä. Siitä tulee slimmimpi läski, kun siihen laittaa lainausmerkit. Harmi, että noissa Tunkin suosimissa viestimissä ei pysty fonttia pienentämään.

Tässä nyt harhaudutaan läskijuttuihin, mutta olen tähän kiinnittänyt huomiota jo tovin, eikä koskaan ole tullut sopivaa aasinsiltaa, niin en ole päässyt tilittämään. Ei tullut tälläkään kertaa, mutta niin vain päästiin asiasta "läskiin". Kattokaa ite, noin se välillä tekee.

Huvittava kaveri, kun se tilittää elämäntuskaa ja internetissä vellovaa rasismia ja koulukiusaamista ja ketun oveluudella todistaa asiantilan täysin vääräksi. Ketun oveluudella ihan kirjaimellisesti, sillä Tunkin itsestään postaamat kuvat parhaimillaan on aika psykedeelisiä kokemuksia. Puuttuu palanen päästä ja suorat viivat menee jengalle. Esimerkki tälläisestä 'onko tämä nainen muka "lihava" ' postauksesta ja toinen, jossa on vaan tuollaista ketun viekkautta ja hyvää fiilistä roppakaupalla. Kumpaakaan en ole siis itse muokannut, ilmiselvien huomioviivojen lisäksi siis.


Kauneus on tietenkin katsojan silmässä, muta ei se ihan perinteistä ole, että pää näyttää siltä, kuin se olisi vaihdettava lisävaruste. Ihmisiä on kaiken värisiä ja kokoisia, mutta ihan kaikilla ei ole tuollaista romanttista paskarantua indikoimassa, että pään voi vaihtaa ja sitä todella on vaihdettu.

Rumasti sanottu, mutta en tiedä olisiko kauniimpaa ihmetellä miten laiska pitää olla, että pesee virtuaalisaippualla VAIN päänsä? Siis photoshopilla, ei olisi tarvinnut edes kastua. Etenkin kun esittelee itseään priimakunnossa ja tiedustelee, onko tämä lihava ja ruma nainen. Ai miten niin photoshopattu... Värivaihtelun lisäksi kaula ja leukahan tuossa tietenkin on vähän hassusti kaventunut, kun on hienosäädetty.

Toisessa kuvassa suosittelen kiinitämään huomiota leukaan. En osaa selittää miten tuo kuva on tehty... siis miten ihmeessä siitä on hävitetty palanen leukaa, mutta nuo rujosti hyönteisiä keräävät huulet on yhtä ylväät, kuin ennenkin. Tuolta naaman syövereistä ne vaan ponnistaa kohti vapautta. Niin on komeat, että jos kuuro lukis huulilta, niin sisältö tulis stereona.  Miksi niitä ei ole siistitty, kun muuten on nähty niin paljon vaivaa, että ammattitaitoisen editoinnin jälkeen kohteelta puuttuu palanen leuasta?

No joka tapauksessa, "lihava" ei nyt ollut tämän doksin aihe, vaan Back in Business, uusin brändi. Kuten hyviin tapoihin kuuluu, ei kaiveta sitä kaikkein kutuisinta sähläystä jossain kontulan kantabaarin vessassa, vaan referenssinä käytetään keikkaa, joka meni artistin itsensä mielestä hyvin. Ei pitäisi olla ainakaan epäreilua, kun amerikassa saakka viihdettä tehnyt artisti itse on tyytyväinen:


Kun minä luin tuon "Huh huh.....mikä vkloppu takana, no keikat menivät oikein hyvin ja loistavasti, ei ollut mitään sekoiluja yms.lavalla mitä osa vahingoniloisista ihmisistä aina mielellään odottaa...." , niin jotenkin vaistomaisesti sisäinen *gröhöm* paskapuhetta *gröhöm* suodatin alkoi huutamaan ihan kuin olisi jeesus tunkemassa tukkaan. Olen tietenkin kova vihaaja, joten tässä ei sinäänsä ole mitään uutta, mutta kun kiinnostus heräsi, niin pitihän se katsastaa anti.

Tunkilla on omanlaisensa tapa tiivistää sisältöä, joten jostain on aloitettava. Millaista se hyvin ja loistavasti sitten on? No siellähän on toki joku rohkea ollut keikalla ja napsinut kuvaa ja videota. 

Aloitetaan tietenkin niistä aina tärkeistä asusteista, imgurl:ssa ja aijaa.comissa (kopiraitit jollekin tuntemattomalle) kiertää tälläinen otos macGyver iltapuvusta:



Heti kättelyssä voin vahvistaa, että taso on pysynyt ja tyylille ollaan pikkutarkasti uskollisia. Keikkamatkasta haaveileva tuskin pettyy, Tunkki on tukevasti back in business. Asuste sopii tilaan, esitykseen ja artistin päälle, kuin tussilla piirretyn näköinen risti tatuoituna kulahtaneen stripparin karvaseen nilkkaan tai komposti itsenäisyyspäivän vastaanotolle. Irvileuat tietenkin vitsailee, että Ferrerin laatuasuste on otettu käyttöön juurikin edellä mainitusta kompostista, vaikka saumat antautui jo edellisellä keikalla.

Tämä tietenkin kertoo eniten arvostelijan ahdasmielisyydestä ja mielikuvituksen puutteesta. Tämä vahvasti ilmastoitu, ns tee-se-itse-henkinen iltapukuhan mahdollistaa yleisölle sensuellin, erotiikkaa tihkuvan ja herkästi vihjailevan esityksen. Sellaisen, kuin jumalan pelossa pystyy imagostaan tarkka tulkitsija vetämään. Peruskeikalla ei tietenkään sovi toivoa uniikkia"paskaa housussa" -koreografiaa uusintana, mutta onhan Tunkki jykevästi back in business, kun pikkuhousut on jätetty kotiin. Kun kiinnittää huomiota ns. kinkkuvyöhykkeeseen ruhossa, huomaa välittömästi, että artistilla on ansaintaväline paljaana ja joku eturivissä epäilemättä onkin päässyt nauttimaan harvinaisesta herkusta. 

Nämä keikathan nautitaan tyypillisesti tunteja myöhässä ja kaikilla aisteilla. Niin tälläkin kertaa. Tässä kohtaa keikkarapsa keikalta, jossa en edes ollut, muuttuu haastavaksi. Kysehän on siis videosta, jota minulla ei luonnollisestikaan ole. Silti pitää jotain kertoa, kun noille stadioineille ei yksinkertaisesti mahdu kaikki Tunkin fanit ja tukijat. Joudutte siis tyytymään kuvankaappauksiin esityksestä. Onneksi Tunkki on huomattavan helppo kuvitella liikkeeseen:



Mitäpä tuosta voi sanoa? Back in Business, ihan kuin ei ois välissä edes lopettanut. Julian muistoa noissa koreografioissa on kunnioitettu isolla kädellä. Liike on sulavaa, sitä ei tapahdu paljon ja voin vakuuttaa, että selkärangasta tulee. Ihan puhtaasti autopilotilla mennään, sillä artisti itse on tuntuvasti kuuluvuusalueen ulkopuolella ja tietynlainen epäilys on, että noin letkeeseen tunnelmaan ei pääse pelkästään spiruliinalla ja granaattiomenalla - vaikka vetäis kuorineen.

Lupasin multimediaa, vaikka liikkuvaa kuvaa ei nyt saatukaan. Nämä hienot videota varmasti/toivottavasti tulee jossain vaiheessa youtubeenkin. Shown kohokohta ei nimittäin ole juopunut yötyöläinen keikkumassa hengenvaarallisesti jakkaralla, vaan Arto-niminen juontaja. Älä muuta sano, Arto, joka ei ole liikemies lapista, mutta silti hyvin maanläheinen moniosaaja. Ihan mieletön kaveri, ajattelin ihan kaapata puhelimeen soittoääneksi äänen siitä juonnosta, niin teki vaikutuksen. Täytyy tunnustaa, että en pysty selittämään mikä sen juonnoin pointti oli, Arto nimittäin huutaa aggressiotason kohotessa kertojen välissä "KUKA TÄÄLLÄ ON TÄNÄÄN". Enkä siis tarkoita äänenvoimakkuutta, vaan kiukkua. Videota katsellessa teki mieli sanoa, että Tuksuhan se siellä on, älä hermostu, ei se mihinkään karkaa - ei luultavasti edes pääse omin avuin.

Voisin kuvitella, että rakastelu Tuksun kanssa on just tuollasta. Jostain aivojen luolamieslohkosta tulee periaatteen vuoksi fiilistä, kun kuitenkin ollaan kyntämässä isoa naista, siis sellanen miehinen innostus kesken aktin - osa lukijoista onkin varmasti kokenut tämän. Eli fiilis on hyvä, kun kerrankin saa, mutta selittämättömsti kiukuttaa, kun tietää, että morkkikset tulee ja tätä joutuu häpeämään jo ennen laukeamista, niin se into tulee ulos aggressiona.  Hyvin persoonallista. Sanoisin, että tilaan ja tapaukseen sopivaa matskua. Kannattaa ehdottomasti nautiskella jos joskus ilmestyy yleiseen jakeluun. Toivottavasti ilmestyy.

Jokainen yhtään oman maan naisen turbulenttia uraa seurannut tietää, että erityisesti silloin, kun keikat menivät oikein hyvin ja loistavasti, ei ollut mitään sekoiluja yms.lavalla, niin erityisesti silloin performanssi ei pääty siellä räkälässä.

Niin tälläkin kertaa. Legendan mukaan Tuksu näet kevensi tunnelmaa heti alkuspiikissa. Tuli jotain reipasta pillukarvamyynti "huumoria". Tuntuu, että Tunkki on antautunut tuohon Back in Business teemaan niin täysillä, että se on kokonaan unohtanut, että erosi Artosta. Juontajaksi "pestattu" Kalinainenhan veti herneen kärsään ja katosi takahuoneeseen ja loppu ilta vedettiin sitten DJ Arton varassa.

Perinteisesti tai parhaimillaan. kun Tunkki vetää keikan, niin se hoitaa sen loppuun asti tyylillä. Eli joko se päätyy itse putkaan tai jotain jää vielä sanomatta ja aiheeseen palataan seuraavina päivinä FC:ssä. Mitä siinä siis tapahtui? No euro on heikko ja kun taantumaa pukkaa, niin kyllähän sen niin on, että se on työnantajan markkinat. Haluan painottaa, että lavalla EI ollut sekoilua, Henna sai kenkää loukattuaan koiran kunniaa ja valitettuaan asioista automatkalla. Harjaantumattomaan korvaan se kuullosti jäätävältä spedeilyltä ja hyvin rankalta vittuilulta, mutta siitä ei siis missään tapauksessa ollut kyse. Ei vaikka osa vahingoniloisista ihmisistä sellaista odottaakin.

Hennan sivuilla asiaa puitiin illanmittaan kattavasti, tuosta voisi AY-liike ottaa mallia:


Laitoin kuvana, kun tossa on jotenkin tosi hyvä fiilis, siis tossa asetelmassa.Tyyli on kyllä sellainen asia, että sitä ei vaan opita musiikkiopiston pianonsoiton kolme kautta kolmosella. Tota on mahdoton jäljitellä. Ensin solvataan lavalla kolleegaa tai työntekijää riippuen näkökulmasta, sitten illanmittaan (seuraavana päivänä) tulee mieleen, että mitäs jos se Henna ei muuten tajunnukaan, vaikka kovaan ääneen sanoin mikrofooniin. Eikä siitä voi Tunkkia syyttää, kun jotain jumalan johdatustahan tossa on väkisinkin. 

Ei se Henna sattumalla keskustele aiheesta omalla sivullaan julkisesti suoraan otsikolla "Nyt täytyy kehua. Aivan MIELETTÖMÄN kattava ja superherkullinen aavimianen. Love it!!!!!". Ei tartteta aasinsiltaa, että voi luontevasti jatkaa siitä, mihin muut jäi, kun kerran tosiaan oli jo keskustelu avattu ihan muiden toimesta. Et sori vaan, mitäs kävit uhkailee mun koiraa, eikä oo itteasiassa näkyny kiitoksia kun järjestin sulle aamupalaa.

Kiittämättömyys on kyllä yks niistä jutuista, johon toivoisin, että kaikki kiinnittää huomiota elämässään. Ois kohteliasta muistaa kertoa kenen järkkäämät herkut sinne kitalakeen sujahtaa, eikä hehkutella pöljänä ikään kuin omana ansiona. 

Matkanvarrella Hennallakin on asiaa, muutama napsakka poiminta, ihan vaan, ettei jää kenellekään epäselväksi, että todellakin ollaan Back in Business. Ei näistä puutu kuin "Kouvola on paska paikka, viiltasin ranteeni auki jos olisin syntyny Kouvolaan", niin ollaan kiinni Tunkin uran huippusuorituksissa.
Henna Kalinainen Jep jep. Johanna. Luulin että olisit fiksu ja aikuinen tässä! En ole lähtenyt sua haukkumaan täällä enkä puhunut susta huolimatta siitä että kun haukuit mut 100 ihmisen edessä baarissa suoraan kun juonsin ja kysyin mitä sun showssa tullaan näkemään tänään. EN IKIMAAILMASSA olis tehnyt noin. Ja kuten legendaarista kuulutit mikkiin että menkää katsomaan hennaa ettei varasta mitään. Niin paljon kun yritin olla sun oikea ystävä ja vielä sun sekoilusta ja haukkumisista huolimatta en puhunut susta asioita niin kehtaat tulla tänne huutamaan..
Olen täysin varma, että Henna on itseasiassa ainoa joka edelleen luulee, että Tunkki olis Fiksu ja aikuinen. Hassusti se ei itseasiassa ole kumpaakaan. Puhutaan kuitenkin naisesta, jonka kodinhoitotaidot ei riitä edes siivoamiseen, kokkaustaidot on sitä samaa kermaa ja lohta, kuvattuna lattialla ja se haluaa parantua alkoholismista, (eli stressistä) niin kovasti, että se vetää granaattiomenatkin kuorineen. Pikkusen kirpeetä, mutta pakkohan se on. Jepjep ja ei, en mä näitä juttuja keksi. Edes Tunkki ei salaile näitä juttuja. Todellakaan. Kertoo näitä juttuja työkseen ja ihmettelee, kun keikoilla jengi ei laula kertosäkeessä mukana.
Henna Kalinainen Johanna. Asiat voi vielä sopia. Olen anteeksiantava ihminen. Ymmärrän että olit sairaan sekasin ja et muista mitään ja asia ok jos osaisit edes pyytää ANTEEKSI! Mä en sun potkujas oo saanu kun en oo ollu sulla ikinä töissä:) sun kautta oon saanu keikkaa mutta sä et oo maksanu pennin latia xD sun keikkamyyjät on aika kyrpiintyneitä sun touhuun. Mutta onnee sulle  vielä muutama sana niin johanna ai ai ai 
Sen verran haluaisin korjata Hennan lausuntoa, että Tunkillahen ei kyllä mene muisti ikinä. Jos ei lasketa sitä, kun se epäilee, että on mahdollisesti tullut kylvetyksen ohessa raiskatuksi. Tai risteilyllä kun se vetää joulukinkun herrasmiehen kanssa alkupaloina. Tai kaikissa sen oikeustaisteluissa, kun joku on saannut lättynsä kipeäksi.. tai se on itse ajanut kännissä. Pahimmassa tapauksessa se unohtaa nimensäkin. Nieminen tosin on niin lähellä Tukiaista, että kyllähän sen ymmärtää, jos lipsahtaa, kun poliisi tivaa nimeä, vaikka kyseessä on kuitenkin oman maan nainen.

Keskustelu jatkuu vielä tuosta tovin ja Tuksu tekeekin ainoan loogisen johtopäätelmän hetken jankattuaan. Hennan provosointia vois aavistuksen vähentää ja koulukiusaaminen on noloa:
 Mia Mari Johanna Tukiainen Alkaa viitsiko provosoida Hennaa ja levittaa valeita!!!! Yritatte tuhota kaiken ympariltani ns.naadat, sekoitatte sairaan isani paata jne! Jos taalla joku on JULMA niin Se olette te kiusaajat!!!! Taysin NOLOA aikuisilta ihmisilta lahtea edes tuolle linjalle!!!! Siis aikuisten koulukiusaamista ja rasismia!
Tuossa onkin pikkusen purtavaa vain perinteisissä työsuhteissa olleille:
  • Ensin haukutaan omaksi työntekijäksi väitetty ihminen lavalla yleisön edessä. 
  • Stten tullaan julkisesti antamaan potkuja firmasta, joka ei ole ennakonperintärekisterissä ja tuotti omistajalleen verotettavaa tuloa noin 200€ edellisessä verotuksessa. 
  • Potkut saanut ei luultavasti tiennyt potkuja saadessaa saavansa potkuja, kun ei se tienyt edes olleensa työsuhteessa.

Ihan kuin tuossa ei olisi riittävästi juonta yhteen erottamiseen, niin lopuksi aistitaan vielä koulukiusaamista ja rasismia, vaikka oletettavasti:

  • kukaan ei ole ollut koulussa vuosikausiin 
  • kaikki keskustelun osapuolet ovat valkoihoisia. 

Jos nyt kysyt itseltäsi ketä tossa siis rasistisesti kiusattiin, missä koulussa ja kuka on kiusaaja, niin selvennyksen vuoksi sanottakoon, että Tunkki ja sen koira ovat uhreja.
Jep, ihan oikeasti, en mä näitä juttuja keksi. Tunkki tekee tätä työkseen ja kyllä sillä on faneja, niitä ei vaan löydy mistään. Ikinä.

No ainakaan se ei haukkunut mahdollisimman julkisesti perheenjäseniään, eli eihän Tunkki mitenkään voi olla Back in Business? Ask and you shall receive. Sen se hoitikin jo ennen Hennaa, herhiläinen sai osansa Allerin laatumedian sivuilla Livessä ja miksipäs ei, kun kerran kuukauspalkalla pääsee oikaisemaan joitain virheellisiä käsityksiä:


Suruaika on ilmeisesti over ja nyt kaikkia nolottaa, kun vedettiin tunteikkaana Julian muistoa kunnioittaen keikkaa, sekä ravintoloissa, että niiden ulkopuolella. Julle ei juuri millään perinteisellä mittarilla onnistunut missään, mutta niinhan se taitaa mennä, että toisilla onni tulee uran ehtoopuolella. Kelpo tuurihan sillä kävi, kun kuoli nuorena ja diabeteksen sopivasti laihduttamana.

Itsestäänselvää on, että Tunkilla ei ole mitään roolia kuolemaan johtaneissa tapahtumissa yhtään millään aikajänteellä, mutta sen nyt kuitenkin haluaisin tässä vielä mainita, että rakasti täysillä. Sehän on hyvin kattavasti dokumentoitu, että ainakin osalla Tukiaisista on hyvä vainu mitä pillereihin tulee ja ainakin suurin siskoista ei ujostele kollata muiden kaappeja saalista etsiessään tai siis muuten vaan.
Vähän haastava tulkittava tämä vuodatus silti on, kun tuossahan suoraan sanotaan, että kaikki Tukiaisten valioyksilöt loisii mutsin nurkissa aikuisenakin ja vetää pillereitä naamariin, mutta ilmeisesti lukijan pitäisi kuitenkin ymmärtää, että se on noloa vain, tai ainakin silloin, kun Jasmine tekee sitä. Vähän kuin Hitler vihjailisi persujen lausuntoja rasistisiksi ja odottaisi aplodeja.

Jasmine myös käyttäytyi kuin Julian isosisko, eli äärettömän ylimielisesti ja itserakkaasti ja saikin sitten aiheesta turpaansa. Tämä on tietenkin vähän erikoinen lausunto, kun se alkuperäinen isosisko, eli Jasminen roolimalli on tässä tarinassa... rummun pärinää... Johanna itse. Tunkki ei tavoilleen uskollisesti säästele itseään yhtään, todellakaan, vaan rautaa taotaan, kun se kerran on kuumaa. Tunkilla näet meni tämän ymmärtämiseen meni omien sanojensa mukaan yli vuosi, eli kyllä se ainakin on Julialle sukua ja se on ihan varmaa ilman mitään testejäkin.

Minusta kyllä syystä tai toisesta tuntuu silti, että ei se ihan maalissa ole vieläkään tuon ajatuksen kanssa. Ehkä se ensi kesään mennessä kompastuu johonkin kuvaan, missä on kaikki siskot ja laskeskelee noi iso ja pikkusisko hommat päässään? No ei mennä liiallisuuksiin, sillä on kuitenkin omien laskujensa mukaan ollut kolme siskoa, eli eihän se mitään laske päässään, mutta käyttää paperia ja kynää apuna tai joku rohkaisee mielensä ja taivuttaa rautalangasta. Siinä vaiheessa kaivetaankin sitten Malmilla kuoppaa auki ja katotaan kuinka paljon sitä Juliaa naurattaa. Sehän vittuili päin naamaa ja kuoli suuressa onnessa ennen kun sai lättyynsä. Varmaan ihan kiusallaan.

Tämän loistavan mielipidekirjoituksen ja itsensä roastaamisen kommenteissa Tunkki vielä pokkana ilman ääkkösiä ihmetteli miksi Jasmine ei Ruotsista tullut tarkastamaan Julian vointia. Asiaan mitenkään liittymättä haluan mainita, että Johanna itse oli alle 25 kilometrin säteellä Juliasta ja tässä on nyt monta kuukautta saatu kuulla miten yllättävä se Julian kuolema oli kaikille. Kaikilla luultavasti tarkoitetaan vain niitä, jotka jakaa vainajan kanssa saman sukunimen. Muut tietenkin ennusti jokaisella foorumilla kovaan ääneen muutaman kuukauden tarkkuudella ajankohdan ja olosuhteet jo vuotta aikaisemmin ja lääkärit varoitteli asiasta ainakin kymmenen kertaa.

Mites tämä kaikki nyt sitten liittyy siihen edelliseen postaukseen? Ei mitenkään? Tietenkin liittyy. Minä siinä ounastelin, että Tunkki joutuu vankilaan kovan yrittämisen jälkeen, vasta siinä vaiheessa kun MITÄÄN muuta vaihtaria ei löydy oikeuslaitoksen virsikirjasta. Se lähtee sinne vaikka kuinka sitä olisi yritetty auttaa ja ympärillä olevat tampiot äidistä lähtien ymmärtää ja hyysää. Tässä on nyt sitä Tunkkia parhaimillaan.

Jos sattuu, että sen elämä ei poikkeuksellisesti ole ihan totaalisesti perseestä, niin joku mystinen voima ... *kröhöm* jumala *kröhöm*... *kröhöm* karma *kröhöm*.. jotain kurkussa vissiin, kun yskittää jo kirjoittaessakin... mutta siis joku mystinen voima vaan saa sen vääntämään keikkamankasta apinamiehen sijaan itsetuhovaihteen päälle ja jälki on legendaarista. Sanoisin tuota eeppiseksi.

Kuka tahansa voi sanoa mitä vaan Tunkin autenttisista faneista, eli meistä 36-vuotiaan ammattibloggaajan rasistisista koulukiusaajista, mutta miten ihmeessä Tunkin omat touhut voi selittää? Mikä saa ihmisen vihaamaan itseään tuolla intensiteetillä? Jos se jossain on taitava, niin se on kyllä tämä itsensä nöyryyttäminen richterin-asteikolla. Toisaalta se onkin Tunkin duunia ja Allerhan pistää siitä vajaa tonnin kuussa tilille. Toinen sellainen mielenkiintoinen pohdiskelun aihe vois olla: miten Tunkin kunniaa voisi loukata?

Siinä olisi oikeuslaitoksella tekemistä, kun pääsisi pohdiskelemaan rajoja. Härskein materiaali tulee suurella marginaalilla ja kovaan ääneen suoraan asianomistajan omasta suusta ja jo sitä suuta tarkastellessa mitataan ammattitaitoa, kun kyseessä on kuitenkin esiintyvä taiteilija ja estetiikan ammattilainen. Suoraan ammattimeikkaaja, joka ehostaa sitä lärviään hartaudella. Kuuluu siihen eliittiporukkaan, joka on noteerattu ulkomaita myöden varoittavana esimerkkinä siitä, miten kauneusleikkaukset  voi mennä överiksi ja lopputuloksena syntyy virtahevon karikatyyri... siis vaikka Tunkilla ei ole ollut varaa leikellä lärviään, se vaan kännissä kaatu rappusissa. Puhumattakaan, että kaveri on takonut fyrkkaa monta vuotta etsimällä mahdollisimman suuren yleisön aivopieruilleen ja nyt se kärkkyy ylityölisää, kun ihmiset koulukiusaa internetissä noin 15 vuotta koulun päättymisen jälkeen. Olen melko varma, että olisi päätös mikä tahansa, niin valituslupaa ei tulisi edes oikeustalon vahtimestarille.

Haluan päättää kirjoitukseni sekä tätä aihetta, että sydäntäni lähellä olevaan ohjenuoraan tai oikeammin sitaattiin: "You went full retard, man. Never go full retard". Tosin tietyissä piireissähän tämä ei toimi, kun se ei ole valinta. Geenit on kovaa kamaa ja kun kotonakin kannustetaan, niin saldona on maximum retard.