45 päivän salikortti valtion piikkiin. Krooninen pakkopaitakuristaja vapautettiin.

Arton kommentti Seiskalle:
http://www.seiska.fi/Viihdeuutiset/Arto-Lansman-juhlii-Tukiaisen-tuomiota-Korkkasin-muutaman-oluen/1018449

Seiskan juttu tuomiosta:
http://www.seiska.fi/Rikos/Johanna-Tukiainen-sai-tuomion-45-paivaa-vankeutta/1018437

Iltasanomien juttu tuomiosta:
http://www.iltasanomat.fi/viihde/art-1288602890301.html

Iltalehden juttu tuomiosta:
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013092517532349_uu.shtml

Talkkarin blogittelu tuomiosta:
http://talonmiesjulmajj.blogspot.fi/2013/09/kansliasta-kuultua-ja-luettua.html

Syyttäjän rangaistusvaatimukset

2. Haitanteko virkamiehelle
8010/R/0074536/10
Rikoslaki 16 luku 3 §

04.10.2010 Helsinki

Tukiainen on käyttämättä väkivaltaa oikeudettomasti yrittänyt estää julkista vallan käyttöä sisältävän virkatoimen suorittamista. Tukiainen on häntä käytöksensä vuoksi Töölön säilyssuojaan kuljetettaessa heittäytynyt maahan ja kieltäytynyt nousemasta poliisimiehen käskystä ylös. Tukiainen on lisäksi yrittänyt rimpuilla ja riuhtoa itseään irti poliisimiesten otteesta.

3. Pahoinpitely
8010/R/0014574/11
Rikoslaki 21 luku 5 § 1

03.03.2011 Helsinki

Tukiainen on tehnyt Arto Länsmanille ruumiillista väkivaltaa lyömällä tätä shamppanjalasilla pään takaosaan. Tukiainen on menettelyllään aiheuttanut Länsmanille verta vuotavan haavan takaraivoon.

4. Pahoinpitely
8010/R/0017908/11
Rikoslaki 21 luku 5 § 1

17.03.2011 Helsinki

Länsman on tehnyt Johanna Tukiaiselle ruumiillista väkivaltaa ottamalla tätä tukasta kiinni ja raahaamalla tukasta kiinni pitäen toiseen huoneeseen, paiskaamalla tämän lattialle ja istumalla tämän päälle, vääntämällä tämän käsiä ja kuristamalla tätä huutaen samalla tappavansa hänet. Menettelyllään Länsman on aiheuttanut Tukiaiselle punoitusta kaulaan sekä kipua.

5. Pahoinpitely
8010/R/0017908/11
Rikoslaki 21 luku 5 § 1

17.03.2011 Helsinki

Tukiainen on tehnyt Arto Länsmanille ruumiillista väkivaltaa puremalla tätä vasemman silmäkulman alle sekä raapimalla tätä kasvoista. Menettelyllään Tukiainen on aiheuttanut Länsmanille turvotusta ja puremajälkiä vasempaan poskeen.

6. Pahoinpitely
8330/R/0062042/11
Rikoslaki 21 luku 5 § 1

07.12.2011 Tampere
Johanna Tukiainen on tehnyt Arto Länsmanille ruumiillista väkivaltaa lyömällä tätä viinipullolla tai viinilasilla päähän. Tukiainen on menettelyllään aiheuttanut Länsmanille päähän noin kolmen senttimetrin pituisen haavan.

Syyttäjän muu vaatimus

Todistelukustannusten korvaaminen syytekohdassa 3

Tukiainen on velvoitettava korvaamaan valtiolle todistelukustannukset.

Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 9 luku 1 §

Asianomistajien vaatimukset

Asianomistajan korvausvaatimus syytekohdassa 3

Länsman on asianomistajana kohdassa 3 yhtynyt syyttäjän rangaistusvaatimukseen ja vaatinut lisäksi, että Tukiainen velvoitetaan korvaamaan hänelle kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta 500 euroa korkoineen tekopäivästä 3.3.2011 lukien.

Asianomistajan korvausvaatimus syytekohdassa 4

Tukiainen on asianomistajana kohdassa 4 yhtynyt syyttäjän rangaistusvaatimukseen ja täydentänyt teonkuvauksen viimeistä virkettä seuraavasti: "Menettelyllään Länsman on aiheuttanut Tukiaiselle punoitusta
sekä mustelmia kaulaan sekä kipua".

Tukiainen on lisäksi vaatinut, että Länsman velvoitetaan korvaamaan hänelle kivusta ja särystä 1.000 euroa korkoineen tekopäivästä 17.3.2011 lukien.

Asianomistajan korvausvaatimus syytekohdassa 5

Länsman on asianomistajana kohdassa 5 yhtynyt syyttäjän rangaistusvaatimukseen ja vaatinut lisäksi, että Tukiainen velvoitetaan korvaamaan hänelle kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta 1.000
euroa korkoineen tekopäivästä 17.3.2011 lukien.

Asianomistajan korvausvaatimus syytekohdassa 6 Länsman on asianomistajana kohdassa 6 yhtynyt syyttäjän rangaistusvaatimukseen ja vaatinut lisäksi, että Tukiainen velvoitetaan korvaamaan hänelle kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta 1.000 euroa korkoineen tekopäivästä 7.12.2011 lukien.

Muut asiassa esitetyt vaatimukset

Muu vaatimus

Vastaaja Länsmanin oikeudenkäyntikuluvaatimus [huom. tämä vain tietojärjestelmän edellyttämä tekninen kirjaus, varsinainen vaatimus alla vastauksen yhteydessä]

Vastaukset

Tukiainen on myöntänyt kohdan 2 syytteen oikeaksi. Tukiainen on kiistänyt syyllistyneensä kohdassa 3 pahoinpitelyyn. Hän oli heittänyt lasilla ja tämä oli osunut, mutta kysymyksessä ei ollut tahallinen teko eikä Tukiaisella ollut tarkoitusta osua asianomistajaan. Asianomistajan korvausvaatimus on kiistetty perusteeltaan sekä määrällisesti 150 euron ylittäviltä osin.

Tukiainen on kiistänyt syyllistyneensä kohdassa 5 pahoinpitelyyn. Hän oli purrut Länsmania vasemman silmäkulman alle, mutta kysymyksessä oli ollut itsepuolustus kohdan 4 tekoa vastaan. Asianomistajan korvausvaatimus on kiistetty perusteeltaan sekä määrällisesti 200 euron ylittäviltä osin.

Tukiainen on kiistänyt syyllistyneensä kohdassa 6 pahoinpitelyyn. Hän ei ollut lyönyt Länsmania millään tavoin. Asianomistajan korvausvaatimus on kiistetty perusteeltaan sekä määrällisesti 100 euron ylittäviltä osin

Länsman on kiistänyt syyllistyneensä kohdassa 4 pahoinpitelyyn. Hän ei ollut menetellyt syytteen teonkuvauksessa kerrotuin tavoin. Länsman oli tullut asunnolle hakemaan omaisuuttaan, jolloin Tukiainen oli käynyt hänen kimppuunsa ja hän oli ainoastaan yrittänyt poistua tilanteesta. Asianomistajan korvausvaatimus on kiistetty perusteeltaan sekä määrällisesti 100 euron ylittäviltä osin.

Länsman on lisäksi vaatinut, että syytteen tullessa hylätyksi valtio velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa asiassa 1.785,60 eurolla.

Todistelu

Henkilötodistelu

Arto Länsman todistelutarkoituksessa
Johanna Tukiainen todistelutarkoituksessa
Todistaja Frans Eemeli Salmi (kohta 3)
Todistaja Julia Maria Anniina Tukiainen (kohta 4)

Asiassa on lisäksi vedottu oikeudenkäyntiaineistona esitutkintakertomuksiin
(8010/R/14574/11, 8010/JET/R/17908/11 ja 8330/R/62042/11)
oikeudenkäyntiasiakirjoihin tarkemmin merkityiltä osin.

Kirjalliset todisteet

Valokuvaliite (kohta 5)
Valokuvaliite (kohta 6)

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

Tuomion perustelut

Lievää pahoinpitelyä koskeva syytekohta 1 (vastaajana Tukiainen, asianomistajana Mika Tapio Lahtonen) on 27.11.2012 julistetulla päätöksellä jäänyt sillensä. Asianosaiset ovat päässeet sovintoon asiassa, minkä johdosta syyttäjä on luopunut rangaistusvaatimuksestaan.

Kohta 2
Tukiainen on myöntänyt syytteen oikeaksi. Teonkuvauksen mukainen menettely täyttää rikoslain 16 luvun 3 §:ssä tarkoitetun haitanteon virkamiehelle tunnusmerkistön.

Kohta 3

Näyttö
Asianosaiset ovat syytteenalaisten tekojen ajankohtana olleet ravintolassa viettämässä iltaa. Heillä oli ollut riitaa muun muassa juomista. Molemmat ovat kertomansa mukaan olleet ainakin jossain määrin päihtyneitä. Länsmanin mukaan alkoholilla on saattanut olla vähän vaikutusta hänen muistikuviinsa, mutta Tukiaisen mukaan molemmat olivat olleet hyvin vahvassa humalassa.

Länsman on kertonut istuneensa Tukiaisen vieressä. Tukiainen oli heittänyt juomaa Länsmanin kasvoille, minkä jälkeen Länsman oli vastaavasti heittänyt juomaa Tukiaisen kasvoille. Tukiainen oli hermostunut tästä ja lyönyt Länsmania lasilla takaraivoon, johon oli aiheutunut 4-5 cm mittainen haava. Länsman ei ollut itse nähnyt takaa tullutta lyöntiä. Ravintolan henkilökunta oli tämän jälkeen puuttunut tilanteeseen. Länsman oli mennyt sairaalaan ja haavaan oli laitettu suihkutettavaa laastaria. Vamman parantuminen oli kestänyt noin 2 - 2,5 viikkoa ja siitä oli jäänyt arpi. Lyönti oli aiheuttanut suurta kipua.

Länsman on erikseen kysyttäessä kertonut, että hän oli kertonut esitutkinnassa "muunneltua totuutta" eikä hänen kertomuksensa ollut "täyttä totta", koska hänellä oli tällöin ollut tunteita Tukiaista kohtaan. He olivat menneet naimisiin noin viikkoa aiemmin. Tukiainen oli myös päivää ennen poliisikuulustelua ollut yhteydessä Länsmaniin ja Tukiainen oli ollut huolestunut siitä, että koko totuuden kertominen voisi aiheuttaa hänelle ongelmia.

Tukiainen on kertonut Länsmanin heittäneen juomaa hänen morsiuspukunsa päälle ja provosoineen voimakkaasti tilanteessa. Tukiainen ei ollut lyönyt Länsmania. Hänellä oli ollut tarkoitus vain heittää juomaa Länsmanin päälle, mutta lasi oli vahingossa sattunut osumaan. Tästä ei ollut kuitenkaan aiheutunut mitään vammoja eikä Tukiainen ollut havainnut mitään vertavuotavia haavoja.

Todistaja Salmi oli ollut ravintolassa tapahtuma-aikaan. Asianosaiset olivat istuneet kulmapöydässä ja kaataneet juomia toistensa päälle. Tukiainen oli lyönyt shamppanjalasilla Länsmanin pään takaosaan siten, että lasi oli rikkoutunut ja Länsmanin päähän oli tullut vertavuotava haava. Länsman oli pyyhkinyt verisiä käsiään Tukiaisen morsiuspukuun.

Salmi oli nähnyt lyönnin alusta loppuun. Tilanne ei ollut vaikuttanut siltä, että Tukiainen olisi yrittänet heittää lasilla. Lasi ei ollut irronnut Tukiaisen otteesta eli rikkoutuneen lasin kanta oli jäänyt hänen käteensä. Salmi oli itse nauttinut illan aikana muutamia mietoja alkoholijuomia, joilla ei ollut vaikutusta hänen muistikuviinsa.

Näytön arviointi ja johtopäätökset

Yleinen tapahtumankulku on asiassa riidaton. Arvioitavana on lähinnä kysymys siitä, että onko lasin osuminen ollut vahinko vai tarkoituksellinen teko. Lisäksi riidanalaista on se, että onko osumasta aiheutunut vammoja.

Todistaja Salmen havaintojen mukaan lasilla oli nimenomaisesti lyöty. Länsmanin kertomus vastaa pitkälti todistajan kertomaa. Länsman on myös esitutkinnassa kertonut lyöntitilanteesta keskeisesti samalla tavoin kuin käräjäoikeudessa, vaikka hän onkin esitutkinnassa pyrkinyt vähättelemään silloisen aviopuolisonsa menettelyä. Salmi ja Länsman ovat myös yhtenevästi kertoneet siitä, että lyönnin ja lasin rikkoutumisen seurauksena Länsmanille on aiheutunut haava takaraivoon.

Käräjäoikeus katsoo asiassa esitettyä näyttöä kokonaisuutena arvioidessaan tulleen selvitetyksi, että Tukiainen on menetellyt kohdassa 3 syytteen teonkuvauksessa kerrotuin tavoin. Menettely on ollut tahallista ja se täyttää rikoslain 21 luvun 5 §:ssä tarkoitetun pahoinpitelyn tunnusmerkistön.

Kohdat 4 ja 5

Näyttö

Tapahtumapaikkana on ollut Tukiaisen asunto, jonne Länsman on saapunut noin puoli kuudelta aamulla. Länsman on todennu, että hän ei ollut kovin vahvassa humalassa, koska hän oli lopettanut alkoholin nauttimisen kolmen aikaan yöllä. Tukiaisen mukaan Länsman oli asunnolle saapuessaan ollut erittäin päihtynyt. Asunnossa sattuneen välikohtauksen jälkeen Länsman on poistunut paikalta ja poliisi on ottanut hänet kiinni tapahtumapaikan lähistöltä.

Tukiainen on kertonut olleensa nukkumassa, kun Länsman oli tullut paikalle. Lyhyen keskustelun jälkeen Länsman oli ottanut Tukiaista hiuksista kiinni ja heittänyt hänet olohuoneen pöydän päälle. Länsman oli kuristanut Tukiaista hyvin voimakkaasti kaulasta ja uhannut tappaa tämän. Tukiainen oli ollut lattialla Länsmanin alla ja hänen kätensä olivat olleet aluksi selän alla. Tukiainen oli sitten saanut toisen kätensä irti, ottanut sillä Länsmania takaraivosta kiinni ja vetänyt tämän päätä lähelle, jolloin hän oli purrut Länsmania poskesta. Hänellä ei ollut mandollisuutta työntää Länsmania päältä pois. Tukiaisella oli ollut kännykkä kädessään maassa ollessa ja hän oli soittanut hätäkeskukseen, minkä huomattuaan Länsman oli säikähtänyt ja alkanut kiireellä pakata tavaroitaan.

Tukiainen on edelleen kertonut, että kuristamisen seurauksena kaulalle oli tullut mustelmia ja imusolmukkeet olivat turvonneet. Hän on erikseen kysyttäessä kertonut, että hän ei ollut mennyt lääkäriin, koska hän oli yrittänyt pitää avioliittonsa koossa ja toivonut Länsmanin muuttuvan. Hän ei ollut myöskään valokuvannut vammoja, koska imusolmukkeiden turpoaminen ei olisi näkynyt kuvissa.

Länsman on kertonut, että asianosaisten riita oli alkanut sängyssä. Länsman oli pukenut vaatteet päälle ja ilmoittanut lähtevänsä asunnosta. Hän oli ollut ottamassa irti tietokoneensa johtoja, kun Tukiainen oli hyökännyt hänen kimppuunsa. Tukiainen oli raapinut häntä kasvoista sekä purrut kasvoihin. Länsman oli tällöin ollut seisomassa. Tukiaisen hampaat olivat olleet kiinni poskessa useita minuutteja, mistä oli aiheutunut hirveää kipua. Pöytä oli kaatunut ja Länsman oli jäänyt lattialle siten, että Tukiainen oli ollut hänen päällään. Länsman oli yrittänyt työntää kädellään Tukiaista kauemmaksi ja tällöin mandollisesti osunut Tukiaista kaulaan. Hän ei ollut missään vaiheessa kuristanut Tukiaista tai uhannut tappaa tätä. Kasvoihin aiheutuneen
puremisvamman parantuminen oli kestänyt noin kolme viikkoa.

Länsman on erikseen kysyttäessä kertonut, että hän oli halunnut lieventää esitutkinnassa kertomaansa viitaten kohdassa 3 mainittuihin silloisiin tuntemuksiinsa.

Todistaja Julia Tukiainen on kertonut, että hänen sisarensa Johanna Tukiainen oli tullut hysteerisenä ja itkuisena hänen asunnolleen. Johanna oli kertonut, että hänellä ja Länsmanilla oli ollut hirveä tappelu ja Länsman oli käynyt " kaksin käsin kiinni" Johannan imusolmukkeet olivat olleet turvoksissa ja mustelmia oli ollut kurkun molemmilla puolilla. Todistaja on lisäksi kertonut, että kysymyksessä ei ollut ensimmäinen Länsmanin Johanna Tukiaiseen kohdistama väkivallanteko.

Näytön arviointi ja johtopäätökset

Kysymyksessä ovat olleet yksityisasunnossa tapahtuneet teot, joten ulkopuolisia silminnäkijähavaintoja ei ymmärrettävästi ole. Molemmat asianosaiset ovat kertoneet tapahtumista sinänsä uskottavasti, johdonmukaisesti ja yksityiskohtaisesti. Länsmanin kuvailua puremisesta seisaaltaan ja sen pitkää kestoa ei tosin voida kaikilta osin pitää uskottavana, mutta toisaalta kertomusta vastaavan, ilmeisen vakavan vamman laatu ilmenee kirjallisena todisteena esitetystä valokuvasta. Tukiainen on myös myöntänyt purreensa Länsmania, mutta kertonut tämän tapahtuneen itsepuolustuksena. Tukiaiselle itselleen aiheutuneista kuristamisvammoista ei ole puolestaan saatu kirjallista selvitystä ja Länsman on kertonut mandollisesti osuneensa kaulaan puolustautuessaan.

Kummallekaan asianosaisen kertomukselle ei voida lähtökohtaisesti asettaa olennaisesti toista suurempaa painoarvoa näytön arvioinnissa. Näin ollen asiassa on arvioitava muuta todistelua, joka mandollisesti vahvistaa tai heikentää asianosaisten kertomusten luotettavuutta siinä määrin, että vaihtoehtoisesta tapahtumankulusta ei jää varteenotettavaa epäilyä.

Todistajana kuullulla Julia Tukiaisella on ollut joitakin havaintoja Johanna Tukiaisen kaulalla olleista vammoista, mutta näiden aiheutumisesta tai muutoinkaan tapahtumista asunnolla todistajalla ei ole ollut omakohtaisia havaintoja. Kertomuksen osalta on myös otettava huomioon, että todistaja on toisen asianosaisen lähisukulainen. Näin ollen on mandollista, että hän on ainakin jossain määrin saattanut liioitella vastapuolekseen kokemansa asianosaisen toimintaa. Toisaalta todistajan kuulemisella ei ole ylipäätään saatu asian ratkaisuun olennaisesti vaikuttavaa selvitystä.

Asiassa esitettyä näyttöä kokonaisuutena arvioidessaan käräjäoikeus toteaa, että asianosaisten välillä on ollut mitä ilmeisimmin jonkinlainen väkivaltatilanne. Tällöin heille on myös aiheutunut teonkuvauksissa yksilöidyt vammat. Tapahtumat ovat saattaneet edetä Tukiaisen kertomin tavoin, mutta toisaalta myös Länsmanin näkemys tilanteesta voi olla mandollinen. Näyttö on jäänyt siinä määrin epäselväksi, että asiaa on tulkittava molempien vastaajien eduksi ja syytteet kohdissa 4 ja 5 on hylättävä.

Kohta 6

Näyttö

Tapahtumapaikkana on ollut Länsmanin käytössä ollut hotellihuone, jonne Tukiainen oli saapunut. Kirjallisina todisteina esitetyistä valokuvista ilmenee, että huone on syytteenalaisten tapahtumien jälkeen ollut perin epäsiistissä kunnossa. Huoneen lattioilla ja seinillä on ollut ruuantähteitä sekä punaviinin roiskeita ja mandollisia veritahroja.

Länsman on kertonut, että Tukiainen oli ollut jo saapuessaan hyvin aggressiivinen. He olivat istuneet nojatuoleissa siten, että Länsmanin selkä oli ollut osittain Tukiaisen suuntaan. Tukiainen oli lyönyt häntä viinilasilla päähän, mistä oli aiheutunut haava. Länsman oli suuttunut lyönnistä ja heittänyt ravintolasta mukanaan tuomansa ruokapakkauksen seinään. Hän oli myös kaatanut punaviiniä sängylle, mikä ilmeni valokuvista. Länsman oli mennyt hotellin vastaanottoon ja pyytänyt henkilökuntaa soittamaan poliisit
paikalle.

Oikeudenkäyntiaineistona vedotun esitutkintapöytäkirjan mukaan Länsman on kertonut lyönnin tapahtuneen viinipullolla. Käräjäoikeudessa kuultuna Länsman on kertonut, että hän oli tällöin ollut niin järkyttynyt ja liikuttuneessa tilassa, ettei hän muistanut viinilasilla lyömistä vaan oli kertonut lyönnin tapahtuneen viinipullolla.

Tukiainen on kertonut, että Länsman oli ollut vahvasti päihtynyt. Tukiainen oli itse ollut jonkin verran humalassa. Länsman oli huoneessa heittänyt ruuat ja punaviiniä, mistä Tukiainen oli säikähtänyt ja lähtenyt hotellin vastaanottoon riehumista pakoon. Hän oli pyytänyt hotellin henkilökunnalta apua ja sitten palannut huoneeseen. Tukiainen oli ottanut viinilasin käteensä, jolloin Länsman oli ottanut hänestä kiinni ja käskenyt poistumaan huoneesta. Tukiainen oli ilmoittanut, että hän halusi juoda viinilasinsa loppuun.

Tukiainen on kiistänyt lyöneensä Länsmania. Länsman oli varmaankin lyönyt itseään hotellihuoneen wc:ssä, koska hän oli tullut ulos sieltä nauraen. Länsman oli sitten alkanut riehua ja sotkea huonetta sekä sanonut Tukiaiselle, että "laitan sut kuseen". Tukiainen oli mennyt hotellin vastaanottoon ja poliisi oli ottanut molemmat asianosaiset kiinni

Näytön arviointi ja johtopäätökset

Hotellihuoneen tapahtumilla ei ole ollut ulkopuolisia todistajia, joten asiassa on edellä kohtien 4 ja 5 perusteluissa todetuin tavoin arvioitava asianosaisten kertomusten uskottavuutta. Asiassa on riidatonta, että Länsman on sotkenut ruualla ja viinillä huonetta, mistä teosta ei tässä oikeudenkäynnissä kuitenkaan ole kysymys.

Poliisin ottamasta valokuvasta ilmenee, että Länsmanin päälaella on ollut vertavuotava haava. Käräjäoikeus ei vamman laadun ja sen sijainnin perusteella pidä uskottavana Tukiaisen väitettä siitä, että vamma olisi ollut Länsmanin itselleen aiheuttama. Länsmanin ei ole puolestaan väitetty käyttäneen väkivaltaa Tukiaista kohtaan, joten mandollisessa lasilla tai pullolla lyömisessä ei ole voinut olla kysymys hätävarjelutilanteesta. Länsman on esitutkinnassa kertonut lyönnin tapahtuneen viinipullolla, mutta käräjäoikeudessa hän on ollut varma siitä, että lyönti oli tehty viinilasilla. Käräjäoikeus toteaa, että muu asiassa saatu selvitys huomioon ottaen tämä vähäinen eroavaisuus ei olennaisesti heikennä Länsmanin kertomuksen uskottavuutta.

Käräjäoikeus katsoo asiassa esitettyä näyttöä kokonaisuutena arvioidessaan tulleen selvitetyksi, että Tukiainen on 7.12.2011 Tampereella tehnyt Länsmanille ruumiillista väkivaltaa lyömällä tätä viinilasilla päähän. Tukiainen on menettelyllään aiheuttanut Länsmanille päähän noin kolmen senttimetrin pituisen haavan. Menettely on ollut tahallista ja se täyttää rikoslain 21 luvun 5 §:ssä tarkoitetun pahoinpitelyn tunnusmerkistön.

Rangaistusseuraamus

Rikoslain 6 luvun 4 §:n mukaan rangaistus on mitattava niin, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sekä rikoksesta ilmenevään muuhun tekijän syyllisyyteen. Tukiaisen syyksi on luettu kaksi pahoinpitelyä sekä haitanteko virkamiehelle. Näistä viimeksi mainitun osalta on kysymys lievästä teosta, jolla on vain vähäinen vaikutus yhteisen rangaistuksen mittaamiseen. Molemmissa pahoinpitelyissä on kuitenkin aiheutettu tekovälineillä pään alueelle vammoja,
joita ei voida pitää erityisen vähäisinä. Näin ollen sakkorangaistus ei ole riittävä seuraamus.

Rikosrekisterin osaotteesta ilmenee, että Tukiainen on aiemmin tuomittu useista pahoinpitelyistä sekä muista rikoksista ehdollisiin vankeusrangaistuksiin. Hänet on myös Helsingin käräjäoikeuden 30.5.2013 antamalla lainvoimaa vailla olevalla tuomiolla tuomittu pahoinpitelystä ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Edellä mainittujen seikkojen perusteella nyt tuomittavaa vankeutta ei voida määrätä ehdollisena taikka suoritettavaksi yhdyskuntapalveluna tai valvontarangaistuksena. Nyt syyksi luettujen rikosten tekoajat huomioon ottaen Helsingin käräjäoikeuden tuomio 30.5.2013 tulee rikoslain 7 luvun 6 §:n säännösten mukaisesti ottaa huomioon rangaistusta alentavana. Käräjäoikeus katsoo oikeudenmukaiseksi yhteiseksi rangaistukseksi 45 päivää vankeutta.

Vahingonkorvaukset

Tukiainen on kohdissa 3 ja 6 velvollinen korvaamaan Länsmanille tahallisilla rikoksilla aiheutetut vahingot. Henkilövahinkoasiain neuvottelukunta on antanut ei-sitovia suosituksia kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta maksettavista korvauksista. Käräjäoikeus katsoo asiassa saadun selvityksen sekä suositusten (2. painos) 2.1 §:n ja 2.2 §:n perusteella oikeudenmukaiseksi korvaukseksi kohdan 3 osalta 350 euroa ja kohdan 6 osalta vastaavasti 350 euroa.

Asiassa ei ole ilmennyt vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:ssä tarkoitettuja erityisiä syitä, joiden perusteella voitaisiin sovitella tahallisilla rikoksilla aiheutettuja vahinkoja. Asianomistaja Länsmanin ei voida myöskään katsoa myötävaikuttaneen vahinkoihin vahingonkorvauslain 6 luvun 1 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Kohdissa 4 ja 5 asianosaisilla todetut vammat ovat mitä ilmeisimmin olleet vastapuolen aiheuttamia. Asiassa on kuitenkin edellä todettiin tavoin jäänyt epäselväksi, että ovatko vammat aiheutuneet moitittavien pahoinpitelyjen seurauksina vaiko sallittujen hätävarjelutekojen yhteydessä. Näin ollen näitä syytekohtia koskevat korvausvaatimukset on kaikilta osin hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut ja todistelukustannukset

Länsmania koskeva syyte on hylätty. Asian näin päättyessä valtio on oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 9 luvun 1 a §:n perusteella velvollinen korvaamaan hänen kohtuulliset oikeudenkäyntikulunsa. Esitetty vaatimus on määrältään kohtuullinen.

Tukiainen on velvollinen korvaamaan valtiolle sen varoista maksetut syyttäjän nimeämästä todistelusta aiheutuneet kustannukset, jotka ovat olleet tarpeen asian selvittämiseksi. Korvausvelvollisuus ei ole kohtuuton. Muilta osin todistelukustannukset jäävät valtion vahingoksi.

Todistaja Salmi on vaatinut, että hänelle maksetaan taloudellisesta menetyksestä kaikkiaan 150 euroa. Hän on näin ollen vaatinut 58,87 euron ylittävää osaa eli 91,13 euroa vastaaja Tukiaiselta. Käräjäoikeus toteaa, että korvausvelvollinen asianosainen voidaan valtion varoista maksettavista todistelukustannuksista annetun lain (666/1972) 9 §:n perusteella velvoittaa maksamaan kohtuulliseksi harkittu lisäkorvaus. Nyt käsiteltävässä asiassa ei ole kuitenkaan esitetty mitään varteenotettavaa selvitystä tosiasiallisesti aiheutuneesta ansionmenetyksestä, joten Salmen vaatimus hylätään.

Käräjäoikeus on ratkaissut asian tuomiolauselmasta ilmenevällä tavalla.